Kaupungin pientalotonttitarjonnan lisääminen, kaupunkiympäristön toimiala
Kaupungin pientalotonttitarjonnan lisääminen
Päätös
Kaupunkiympäristölautakunta päätti kehottaa kaupunkiympäristön toimialaa lisäämään pientalojen tonttitarjontaa kaavoituksen ja tontinluovutuksen keinoin. Tätä varten kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä seuraavat toimintaperiaatteet:
- Kartoitetaan aktiivisesti mahdollisuuksia pientalorakentamiseen kaupunkirakenteellisesti soveltuvilta paikoilta yleiskaavan mukaisesti, myös kaupungin omistamilta maa-alueilta.
- Päätavoitteena on mahdollistaa omatonttisten erillispientalojen tonttitarjonnan lisääminen mm. perheasuntokysyntään vastaamiseksi. Uusille pientaloalueille voidaan kehittää myös erityyppisiä rakennustypologioita kaupunkimaisina, paikkaan soveltuvina ratkaisuina.
- Alueiden vehreydestä huolehditaan kaikissa kohteissa.
- Omakotitalotonttien luovutuksen sujuvoittamiseksi ja lisäämiseksi kaupunkiympäristötoimiala aloittaa omakotitalotonttien luovutusperiaatteiden kehittämisen. Uudistetut periaatteet tuodaan toimivaltaisen toimielimen päätettäväksi viimeistään kevään 2027 aikana.
Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta päätti, että liitteessä 1 esitettyjä alueita tutkitaan asemakaavoituksessa lähtökohdiltaan ensisijaisesti pientalorakentamisen paikkoina. Tutkittaviksi voidaan ottaa uusia alueita myöhemmässä vaiheessa. Jokainen asemakaava saatetaan vuorovaikutukseen ja esitellään päätöksentekoon erikseen normaalin valmistelu- ja päätöksentekomenettelyn mukaisesti eikä kaupunkiympäristölautakunnan päätös sido tässä vaiheessa yksittäisiä alueita.
Kaupunkiympäristölautakunta edellytti, että uusia tontinluovutusperiaatteita valmistellaan siitä lähtökohdasta, että omakotitalotontit luovutetaan yksityishenkilöille oman kodin rakentamista varten.
Lautakunta edellytti, että jatkosuunnittelussa huomioidaan yhtenäisten, suojeltujen alueiden arkkitehtuuriset ja maisemalliset arvot. Lisäksi huomioidaan suunnittelualueiden arvokkaat kulttuurihistorialliset ympäristöt ja kaupunkistrategian mukaisesti alueiden omaleimaisuus.
Lisäksi Lautakunta korosti, että kaupunkistrategian mukaisesti on tärkeää kartoittaa mahdollisuuksia pientalorakentamiseen kaupunkirakenteellisesti soveltuvilta paikoilta yleiskaavan mukaisesti, myös kaupungin omistamilta maa-alueilta.
Jo kartoituksessa tulee huomioida kaupunkistrategian mukaisesti, että arvokkaimmille luontoalueille ei tule osoittaa mitään rakentamista. Tämän vuoksi lautakunta edellytti, että kaupunkistrategian mukaisesti päätöksenteko perustuu ajantasaisiin luontoselvityksiin. Siksi luontoselvitykset tulee tehdä alkuvaiheessa alueille, joille kaavoituksen aloittamista suunnitellaan.
Lautakunta totesi, että kaupunkistrategian mukaisesti kaupunkisuunnittelun yhtenä keskeisenä tavoitteena on alueiden välisen segregaation vähentäminen ja pientalorakentamisella on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia segregaation torjunnan näkökulmasta. Tästä yhtenä esimerkkinä on Myllypuron alueella puu-Myllypuron rakentaminen.
Lautakunta totesi, että pientalolinjausten tulee mahdollistaa omatonttisten erillispientalojen sekä muiden pientalotyyppien tonttitarjonnan lisääminen perheasuntokysyntään vastaamiseksi.
Lautakunta korosti myös, että sopivien alueiden kartoitusvaiheessa tulee ottaa huomioon myös kaupunkistrategian kirjaus siitä, että toteutamme Helsingissä täydennysrakentamista siten, että asuinalueiden omaleimaisuus, väljyys ja luonne säilyvät.
Lautakunta korosti, että tässä vaiheessa kyse on kartoituksesta ja jokainen mahdollisesti valmisteltava asemakaava saatetaan normaalien kaavaprosessien mukaisesti kaupunkilaisille vuorovaikutukseen ja se esitellään päätöksentekoon erikseen normaalin valmistelu- ja päätöksentekomenettelyn mukaisesti.
Käsittely
Vastaehdotus 1: Lisätään päätösehdotukseen:
Titta Hiltunen: "Kaupunkiympäristölautakunta edellyttää, että uusia tontinluovutusperiaatteita valmistellaan siitä lähtökohdasta, että omakotitalotontit luovutetaan yksityishenkilöille oman kodin rakentamista varten."
Kannattaja: Amanda Pasanen
Vastaehdotus 2: Lisätään päätösehdotukseen:
Titta Hiltunen: "Lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa tulee arvioida myös taloudellisia lähtökohtia ja että suunniteltujen pientalorakentamisen alueiden tulisi lähtökohtaisesti olla kaavataloudellisesti kokonaisuudessaan kannattavia."
Kannattaja: Amanda Pasanen
Vastaehdotus: Lisätään päätösehdotukseen:
Sakari Bister: "Lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa huomioidaan yhtenäisten, suojeltujen alueiden arkkitehtuuriset ja maisemalliset arvot. Lisäksi huomioidaan suunnittelualueiden arvokkaat kulttuurihistorialliset ympäristöt ja kaupunkistrategian mukaisesti alueiden omaleimaisuus."
Kannattaja: Amanda Pasanen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Sakari Bisterin vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Vastaehdotus: Lisätään päätösehdotukseen:
Johanna Laisaari: "Lautakunta korostaa, että kaupunkistrategian mukaisesti on tärkeää kartoittaa mahdollisuuksia pientalorakentamiseen kaupunkirakenteellisesti soveltuvilta paikoilta yleiskaavan mukaisesti, myös kaupungin omistamilta maa-alueilta.
Jo kartoituksessa tulee huomioida kaupunkistrategian mukaisesti, että arvokkaimmille luontoalueille ei tule osoittaa mitään rakentamista. Tämän vuoksi lautakunta edellyttää, että kaupunkistrategian mukaisesti päätöksenteko perustuu ajantasaisiin luontoselvityksiin. Siksi luontoselvitykset tulee tehdä alkuvaiheessa alueille, joille kaavoituksen aloittamista suunnitellaan.
Lautakunta toteaa, että kaupunkistrategian mukaisesti kaupunkisuunnittelun yhtenä keskeisenä tavoitteena on alueiden välisen segregaation vähentäminen ja pientalorakentamisella on tutkitusti myönteisiä vaikutuksia segregaation torjunnan näkökulmasta. Tästä yhtenä esimerkkinä on Myllypuron alueella puu-Myllypuron rakentaminen.
Lautakunta toteaa, että pientalolinjausten tulee mahdollistaa omatonttisten erillispientalojen sekä muiden pientalotyyppien tonttitarjonnan lisääminen perheasuntokysyntään vastaamiseksi.
Lautakunta korostaa myös, että sopivien alueiden kartoitusvaiheessa tulee ottaa huomioon myös kaupunkistrategian kirjaus siitä, että toteutamme Helsingissä täydennysrakentamista siten, että asuinalueiden omaleimaisuus, väljyys ja luonne säilyvät.
Lautakunta korostaa, että tässä vaiheessa kyse on kartoituksesta, ja jokainen mahdollisesti valmisteltava asemakaava saatetaan normaalien kaavaprosessien mukaisesti kaupunkilaisille vuorovaikutukseen ja se esitellään päätöksentekoon erikseen normaalin valmistelu- ja päätöksentekomenettelyn mukaisesti."
Kannattaja: Amanda Pasanen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Johanna Laisaaren vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
Vastaehdotus: Lisätään päätösehdotukseen:
Amanda Pasanen: "Päätösehdotuksen toimintaperiaatteita täydennetään seuraavilla linjauksilla:
- Pientalorakentamista ei suunnitella metsäisille tai luonto- ja virkistysarvoiltaan arvokkaille alueille.
- Pientalojen tonttitarjonnan lisäämistä keskitetään ensisijaisesti segregaation torjunnan kannalta olennaisille alueille.
- Pientalotarjonnan lisäämistä tehdään ensisijaisesti jo olemassa olevia pientaloalueita täydentämällä.
Kappaleeseen 2 lisätään:
Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta päättää, että liitteessä 1 esitetyistä alueista edistetään vain niitä kohteita, jotka eivät sijaitse metsäisillä tai luonto- ja virkistysarvoiltaan arvokkailla alueilla, sillä Helsinki on ympäristönsuojelun tavoitteessaan sitoutunut siihen, että kaupungin alueilla tapahtuva luontokato pysähtyy vuoteen 2030 mennessä ja myös pientalorakentamisen tulee olla tämän kanssa linjassa."
Kannattaja: Titta Hiltunen
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Titta Hiltusen vastaehdotuksen 1 mukaisesti muutettuna
Jaa-äänet: 4
Veli-Pekka Dufva, Hanna-Leena Hietanen, Matias Pajula, Nina Suomalainen
Ei-äänet: 9
Sakari Bister, Johanna Forss-Lähdesmäki, Tuomas Harju, Titta Hiltunen, Jenni Hjelt, Otso Kivekäs, Johanna Laisaari, Matti Lehto, Amanda Pasanen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti tässä äänestyksessä hyväksyä Titta Hiltusen vastaehdotuksen 1 äänin 9 - 4.
2 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Titta Hiltusen vastaehdotuksen 2 mukaisesti muutettuna
Jaa-äänet: 8
Veli-Pekka Dufva, Johanna Forss-Lähdesmäki, Tuomas Harju, Hanna-Leena Hietanen, Jenni Hjelt, Johanna Laisaari, Matias Pajula, Nina Suomalainen
Ei-äänet: 5
Sakari Bister, Titta Hiltunen, Otso Kivekäs, Matti Lehto, Amanda Pasanen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä esittelijän ehdotuksen äänin 8 - 5.
3 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Amanda Pasasen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
Jaa-äänet: 8
Veli-Pekka Dufva, Johanna Forss-Lähdesmäki, Tuomas Harju, Hanna-Leena Hietanen, Jenni Hjelt, Johanna Laisaari, Matias Pajula, Nina Suomalainen
Ei-äänet: 5
Sakari Bister, Titta Hiltunen, Otso Kivekäs, Matti Lehto, Amanda Pasanen
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä esittelijän ehdotuksen äänin 8 - 5.
Kaupunkiympäristölautakunta päättää kehottaa kaupunkiympäristön toimialaa lisäämään pientalojen tonttitarjontaa kaavoituksen ja tontinluovutuksen keinoin. Tätä varten kaupunkiympäristölautakunta päättää hyväksyä seuraavat toimintaperiaatteet:
- Kartoitetaan aktiivisesti mahdollisuuksia pientalorakentamiseen kaupunkirakenteellisesti soveltuvilta paikoilta yleiskaavan mukaisesti, myös kaupungin omistamilta maa-alueilta.
- Päätavoitteena on mahdollistaa omatonttisten erillispientalojen tonttitarjonnan lisääminen mm. perheasuntokysyntään vastaamiseksi. Uusille pientaloalueille voidaan kehittää myös erityyppisiä rakennustypologioita kaupunkimaisina, paikkaan soveltuvina ratkaisuina.
- Alueiden vehreydestä huolehditaan kaikissa kohteissa.
- Omakotitalotonttien luovutuksen sujuvoittamiseksi ja lisäämiseksi kaupunkiympäristötoimiala aloittaa omakotitalotonttien luovutusperiaatteiden kehittämisen. Uudistetut periaatteet tuodaan toimivaltaisen toimielimen päätettäväksi viimeistään kevään 2027 aikana.
Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta päättää, että liitteessä 1 esitettyjä alueita tutkitaan asemakaavoituksessa lähtökohdiltaan ensisijaisesti pientalorakentamisen paikkoina. Tutkittaviksi voidaan ottaa uusia alueita myöhemmässä vaiheessa. Jokainen asemakaava saatetaan vuorovaikutukseen ja esitellään päätöksentekoon erikseen normaalin valmistelu- ja päätöksentekomenettelyn mukaisesti eikä kaupunkiympäristölautakunnan päätös sido tässä vaiheessa yksittäisiä alueita.
Helsingin kaupunkistrategiassa 2025–2029 edellytetään, että kaupunki kehittää uudenlaisia ratkaisuja kaupunkimaiseen pientaloasumiseen, etsii yleiskaavan puitteissa aktiivisesti paikkoja pientalotyyppiseen rakentamiseen ja priorisoi niitä tontinluovutuksessa. Lisäksi todetaan, että Östersundomia kehitetään uudenlaisen, luonnonläheisen pientaloasumisen mallikaupunkina.
Kaupunkistrategiassa asetetaan keskeiseksi päämääräksi kauniin ja ihmisen mittakaavaisen kaupunkirakenteen ja -tilan tuottaminen. Tavoitteena on myös jatkaa kaupunkiuudistusalueiden ja vastaavien alueiden määrätietoista kehittämistä.
Vaikka yleiskaavan mukaisesti parhaiten saavutettaville sijainneille on syytä jatkossakin keskittää kerrostalorakentamista, muuttuneessa asuntomarkkinatilanteessa Helsingissä tarvitaan aiempaa monipuolisempaa, paremmin kysyntään vastaavaa asuntotarjontaa. Pientaloasumisen ratkaisujen tulee olla tärkeä osa maankäytön keinovalikoimaa siellä, missä se on kaupunkirakenteellisesti perusteltua. Tämä korostuu erityisesti kaupunkiuudistusalueilla ja vastaavilla alueilla.
Kaupunkistrategia tavoittelee myös naapurustojen vahvistamista. Pienimittakaavaiset kaupunkimaiset pientaloalueet luovat naapurustojen vahvistamiselle tutkitusti erinomaiset edellytykset muun muassa tarjoamalla puitteita asukkaiden keskinäiselle yhteisöllisyydelle. Pientalorakentamiseen liittyy lisäksi mahdollisuus edistää muita tärkeitä strategisia tavoitteita kuten ehkäistä alueellista segregaatiota monipuolistamalla alueellista asukasrakennetta sekä vaalia kauneuden ja vehreyden tunnetta sellaisilla alueilla, missä se koetaan vahvuudeksi.
Pientalot vastauksena markkinatilanteeseen ja perheasuntokysyntään
Pientaloasuminen on perinteisesti ollut erityisesti lapsiperheiden suosiossa. Moni perhe asuu tyytyväisenä kerrostaloasunnossa, mutta asumispreferenssit ovat Helsingissäkin moninaiset. Tutkimusten mukaan monilla perheillä ja pariskunnilla yksi syy muuttaa pois Helsingistä on halu muuttaa pihalliseen pientaloon. Myös asuntokoot ovat pientaloissa usein suurempia suhteessa käytettävissä oleviin taloudellisiin resursseihin. Nykyisessäkin heikossa asuntomarkkinatilanteessa perheasumiseen soveltuville pientaloille on todettu olleen kysyntää, vaikka muu asuntokysyntä on hiipunut.
Uutta pientalorakentamista on toteutunut Helsingissä viime vuosina lähinnä täydentämällä yksityisellä maalla sijaitsevia pientaloalueiden väljästi rakennettuja tontteja. Kokonaan uudet ja kaupungin maalle kaavoitetut alueet ovat olleet harvinaisempia.
Erityisesti 2000-luvun alkupuolella suunniteltiin myös joitakin tiiviimpiä ja urbaanimpia uudentyyppisiä pientaloalueita esikaupunkeihin. Tähän liittyi uusien talotypologioiden kehittelyä. Esimerkkeinä toimivat townhouse-talotyyppi (kytketty omatoiminen pientalo) ja tiiviiseen pientaloympäristöön soveltuva Helsinki-pientalo.
Kaupungin edelleen tiivistyessä saatetaan tarvita lisää uudenlaisia ratkaisuja. Pientalorakentamisen kehittämisen kautta edistetään osaltaan kaupunkistrategian tavoitteita uudisrakentamisen arkkitehtonisesta kunnianhimosta, laadukkuudesta ja kauneudesta. Samoin kaupungissa on aina tilausta myös luonnonläheisille ja rauhallisille, hieman suuremmilla tonteilla sijaitseville pientaloille.
Tarkasteltaessa asemakaavavarantoa eri talotyypeissä huomataan, että kaupungissa on tulevien vuosien tarpeeseen nähden suhteellisen vähän kaupungin maalla olevaa pientalokaavavarantoa. Uudehko pientalojen kaavavaranto on huvennut nopeasti. Kun pientalorakentamista pyritään lisäämään, tulee siihen soveltuvaa kaavavarantoa kasvattaa.
Pientalot kaupunkiuudistuksen toteuttamisen keinoina
Kaupunkistrategiassa todetaan kaupungin jatkavan työtä kaupunkiuudistusalueiden kehittämiseksi, ja että kehittämistoimenpiteitä laajennetaan myös muille alueille, joihin kohdistuu vastaavia sosioekonomisia haasteita. Pientalot kaupunkiuudistusalueilla ovat yksi keino kaupunkiuudistuksen edistämisessä, koska ne tarjoavat omistusasumisen mahdollisuuksia vuokrataloalueiden tuntumassa.
Helsingissä on jo kokemuksia pientaloihin painottuvan omistusasuntotuotannon hyödyntämisestä ja vaikuttavuudesta kaupunkiuudistuksessa. Myllypuron onnistunut kaupunkiuudistus edellytti lisärakentamista, joka toteutui Puu-Myllypuron pienimittakaavaisen kaupunkimaisen pientalorakentamisen avulla.
Kaupunkiuudistusalueilla sekä niiden kaltaisilla muilla alueilla on tunnistettu lukuisia houkuttelevia sijainteja, jotka soveltuvat hyvin pientalorakentamiseen, mutta eivät ole ideaaleja kerrostalorakentamiselle. Pientalojen myötä toteutuvaa pienimittakaavaisempaa vanhojen alueiden täydennysrakentamista voidaan jo alueella asuvien taholta pitää joissain tapauksissa jopa hyväksyttävämpänä kuin kerrostalojen rakentamista.
Kaupunkiuudistusalueet, sekä niiden kaltaiset muut alueet ovat keskenään erilaisia, jolloin myös pientaloalueratkaisujen tulee olla monimuotoisia ja paikan henkeen soveltuvia. Pääpainon pientalotonttitarjonnan lisäämisessä tulee kuitenkin olla omatonttisissa erillispientaloissa, jolloin on todennäköisintä, että tonteille on nopeasti kysyntää ja että ne luovutetaan ensivaiheessa suoraan loppukäyttäjälle.
Toimenpiteet omakotitalo- ja pientalotonttitarjonnan lisäämiseksi
Kaupunkiympäristön toimiala lisää pientalojen tonttitarjontaa kaavoituksen ja tontinluovutuksen keinoin vastaamaan paremmin asuntokysyntään, erityisesti perheasumisen tarpeisiin. Mahdollisia uusia pientaloalueita on alustavasti kartoitettu, ja kartoitetut alueet esitetään liitteessä 1. Kukin alue tarkastellaan jatkosuunnittelussa erikseen, ja asemakaavoituksen yhteydessä niistä laaditaan tarvittavat selvitykset. Kaupunki on viime vuosina luovuttanut vuosittain noin 10–30 tonttia omakotitalorakentamiseen. Muidenkin pientalotonttien, kuten townhouse- ja rivitalotonttien, luovutus on ollut vähäistä.
Kaupunginhallituksen 2019 hyväksymien tontinluovutuslinjausten soveltamisohjeen mukaan kaupunki luovuttaa omakotitalotontit ensisijaisesti yleisten omakotitalotonttihakujen kautta, jolloin tontinsaajat valitaan arvonnalla ja tontit luovutetaan vuokraamalla. Tontin saanti on edellyttänyt mm. helsinkiläisyys- ja lapsiperhevaatimuksen täyttymistä. Yleisten omakotitalotonttihakujen lisäksi omakotitalotontteja on luovutettu myös hintakilpailulla sekä jatkuvan tonttihaun menettelyllä.
Omakotitalotonttien luovutusmäärien merkittävä lisääminen kaupunkistrategian mukaisesti, edellyttää omakotitalotonttivarannon kasvattamisen lisäksi omakotitalotonttien luovutusprosessin sujuvoittamista ja valmisteluresurssin lisäämistä. Luovutusprosessin kehittämiseksi toimiala valmistelee tarvittavat muutokset omakotitalotonttien luovutusperiaatteisiin. Käytännössä tämä tarkoittaa todennäköisesti siirtymistä entistä enemmän hintakilpailuihin ja esimerkiksi helsinkiläisyys- ja lapsiperhevaatimuksesta luopumista sekä tonttien ostomahdollisuuksia lisäämistä. Periaatteiden muuttamista koskeva päätös on tarkoitus saattaa päätettäväksi viimeistään kevään 2027 aikana. Päätöksen valmistelussa hyödynnetään mm. viime vuosien kokemuksia erilaisista omakotitalotonttien luovutusmenettelyistä sekä kartoitetaan muiden kaupunkien käytäntöjä.
Toimivalta
Kaupunkiympäristölautakunta päättää hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan perusteella yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä muun maankäytön ohjaamisesta.
Kaupunkiympäristölautakunta 09.06.2026 § 352
02.06.2026 Pöydälle
Detta beslut publicerades 23.06.2026
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §