Oikaisuvaatimus, iltapäivätoiminta, päätös 8.5.2026 § 7622

HEL 2026-011395
Ärendet har nyare handläggningar

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätös oikaisuvaatimuksesta iltapäivätoimintaan ottamisesta

Ärende 44. / 344 §

Päätös

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti hylätä ********** oikaisuvaatimuksen aamu- ja iltapäivätoiminnasta vastaavan erityissuunnittelijan 08.05.2026 (§ 7622) tekemästä päätöksestä, koska oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Päätös, johon vaaditaan oikaisua

Aamu- ja iltapäivätoiminnasta vastaava erityissuunnittelija on 08.05.2026 (§ 7622) tehnyt myönteisen päätöksen iltapäivätoimintaan ottamisesta perheen lapselle. Päätöksellä lapsi on otettu Beanet Oy:n iltapäivätoimintaan ajalle 12.08.2026 - 05.06.2027.

Oikaisuvaatimus

Huoltaja on tehnyt 26.6.2026 oikaisuvaatimuksen em. päätöksestä. Oikaisuvaatimuskirjelmässä pyydetään muuttamaan päätöstä siten, että lapselle osoitetaan iltapäivätoimintapaikka alkuperäisen hakemuksen mukaisesti Leikkipuisto Brahesta Aleksis Kiven peruskoulusta. Huoltaja kertoo lapsen olleen edeltävän lukuvuoden ajan ko. toimipaikassa.

Huoltajan mukaan päätöksenteossa tulisi nykyistä paremmin huomioida lapsen hyvinvointi, turvallisuudentunne ja kasvatuspolun jatkuvuus. Huoltaja esittää, että iltapäivätoimintaan ottamisen valintaperusteita tulisi arvioida uudelleen siten, että myös toisen vuosiluokan oppilailla olisi mahdollisuus jatkaa tutussa iltapäivätoimintapaikassa.

Oikaisuvaatimuksessa on vedottu lapsen henkilökohtaiseen tilanteeseen ja varhaiskasvatuspolkuun. Huoltajan mukaan lapsi on joutunut pienestä pitäen sopeutumaan useisiin muutoksiin hänestä riippumattomista syistä. Oikaisuvaatimuksessa kuvataan, että lapsi aloitti varhaiskasvatuksen yksityisessä päiväkodissa, jonka toiminta myöhemmin päättyi. Tämän jälkeen lapsi siirtyi toiseen yksityiseen päiväkotiin, jonka toiminta niin ikään lakkautettiin, minkä jälkeen lapselle järjestyi paikka kunnallisesta päiväkodista. Samassa yhteydessä myös varhaiskasvatuksen kieli vaihtui englannista suomeen tuoden lisää epävarmuutta ja muutosta lapselle.

Oikaisuvaatimuksessa todetaan lisäksi, että suurin osa lapsen esiopetusryhmän kavereista aloitti koulunkäynnin toisessa koulussa. Lapselle haettiin paikkaa Aleksis Kiven peruskoulun kaksikielisestä opetuksesta, mutta lapsi ei tullut valituksi oikaisuvaatimuksessa esiin tuoduista syistä. Näiden seurauksena lapsi on siten joutunut kokemaan useita hänestä riippumattomia muutoksia varhaiskasvatuksessa ja koulupolullaan. Huoltajan mukaan kouluun sopeutumista helpottivat positiiviset kokemukset Leikkipuisto Brahen iltapäivätoiminnasta. Oikaisuvaatimuksessa todetaan, että iltapäivätoiminnan aikuisista on tullut lapselle tärkeitä ja että toiminta on tarjonnut lapselle tukea, turvaa ja jatkuvuutta koulupäivän jälkeen.

Viimeiseksi oikaisuvaatimuskirjelmässä on todettu, että mikäli iltapäivätoiminnan aloituspaikkojen osalta on mahdollista käyttää harkintaa, huoltaja pyytää harkitsemaan päätöstä uudelleen lapsen yksilöllinen tilanne huomion ottaen.

Oikaisuvaatimuksen tekijän perustelut ilmenevät tarkemmin oikaisuvaatimuksesta.

Päätös on annettu postitse tiedoksi 16.6.2026. Oikaisuvaatimus on
saapunut 26.6.2026 Helsingin kaupungin kirjaamoon. Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle viranomaiselle.

Perustelut

Lainsäädäntö, valintaperusteet ja toimivalta

Perusopetuslain (628/1998) 48 b §:n mukaan kunta päättää perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan järjestämisestä sekä toiminnan laajuudesta. Jos kunta järjestää iltapäivätoimintaa, tulee sitä tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta perusopetuslain 20 c ja 20 i §:ssä tarkoitetuille oppilaille (oppilaskohtaisia tukitoimia saavat oppilaat ja oppilaat, joilla on oppimiskykyyn vaikuttava vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite) kunnan päättämässä laajuudessa. Iltapäivätoimintaan pääsy ei ole lapselle ehdoton, subjektiivinen oikeus.

Perusopetuslain 48 b §:n 2 momentissa todetaan muun ohella, että otettaessa lapsia aamu- ja iltapäivätoimintaan heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on 23.9.2025 (§ 30) päättänyt perusopetuslain mukaiseen iltapäivätoimintaan ottamisen perusteista. Jaoston päätöksen mukaan perusopetuslain mukaisen iltapäivätoimintaan otetaan oppilaat seuraavassa järjestyksessä:
- Perusopetuslain pykälissä 20 c ja 20 i tarkoitetut 1. vuosiluokan oppilaat.
- Muut 1. vuosiluokan oppilaat.
- Perusopetuslain pykälissä 20 c ja 20 i tarkoitetut 2. vuosiluokan oppilaat.
- Muut 2. vuosiluokan oppilaat.
- Perusopetuslain pykälissä 20 c ja 20 i tarkoitetut muiden vuosiluokkien oppilaat (kaupungin määrittelemässä laajuudessa).

Huoltaja tekee lapselle hakemuksen yhteen iltapäivätoimintapaikkaan. Pääsääntäisesti lapsi otetaan hakemuksen mukaiseen paikkaan, jos ryhmässä on tilaa. Mikäli määräajassa saapuneita hakemuksia toimintapaikkaan on enemmän kuin vapaita paikkoja, paikat täytetään edellä todetussa järjestyksessä. Jos lasta ei voida ottaa hakemuksen mukaiseen iltapäivätoimintapaikkaan, paikka pyritään myöntämään alueen muista perusopetuslain mukaisista toimintapaikkoista. Tällöin lapset pyritään sijoittamaan toimintapaikkoihin vuosiluokittain. Tarvittaessa samanarvoisten hakemusten kesken suoritetaan arvonta.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 15 luvun 6 §:n 1 kohdan mukaan ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty tai ellei perusopetusjohtaja ole määrännyt tehtävää muulle viranhaltijalle, perusopetusjohtaja ottaa oppilaat perusopetukseen sekä suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan.

Perusopetusjohtaja on delegointipäätöksellä 1.9.2025 (§ 137) siirtänyt toimivaltaansa siten, että koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta vastaava erityissuunnittelija päättää ottamisesta suomenkieliseen ja ruotsinkieliseen koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan.

Perustelut oikaisuvaatimuksen hylkäämiselle

Lapselle on haettu paikkaa Leikkipuista Brahesta Aleksis Kiven peruskoulusta. Kyseiseen iltapäivätoimintaan oli yhteensä 62 hakijaa. Paikkoja kyseisessä iltapäivätoiminnassa oli vähemmän kuin hakijoita. Valinnassa noudatettiin em. kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päättämiä iltapäivätoimintaan ottamisen perusteita.

Toimintaan otettiin ensisijaisesti 1. vuosiluokan oppilaat. Kaikki 1. vuosiluokan oppilaat saivat paikan kyseisestä toimipaikasta. Ryhmässä oli 1. vuosiluokan oppilaiden jälkeen vielä tilaa, joten osa 2. vuosiluokan oppilaista valittiin toimipaikkaan em. jaoston päätöksen perusteella arvontaan perustuen.

Toisen vuosiluokan oppilaista 18 sai arvonnan perusteella paikan haetusta Leikkipuisto Brahen iltapäivätoiminnasta. Toisen vuosiluokan oppilaista 14 eivät saaneet paikkaa haetusta ryhmästä. Heille osoitettiin em. jaoston kriteerien valossa iltapäivätoimintapaikka alueen muusta toimipaikasta eli Beanet Oy:n iltapäivätoiminnasta. Oikaisuvaatimuksen tekijän lapsi on 2. vuosiluokan oppilas. Lapsi on ollut mukana 2. vuosiluokan oppilaiden paikka-arvonnassa, mutta ei ole saanut paikkaa haetusta ryhmästä arvontaan perustuen. Lapselle on osoitettu paikka Beanet Oy:n iltapäivätoiminnasta. Noudatettu menettely on ollut em. jaoston kriteerien mukainen.

Iltapäivätoimintaan ottamisessa noudatettiin kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston 23.9.2025 (§ 30)päättämiä perusteita, jotka ovat kaikille hakijoille perusopetuslain vaatimalla tavalla yhdenvertaisia. Jaoston päättämien valintaperusteiden soveltamisen myötä perheen lapsi jäi ilman paikkaa haetusta iltapäivätoiminnasta. Lapselle osoitettiin paikka muualta.

Oikaisuvaatimuskirjelmässä on viitattu lapsen varhaiskasvatus- ja koulupolulla tapahtuneisiin muutoksiin sekä siihen, että Leikkipuisto Brahen iltapäivätoiminta on muodostunut lapselle tutuksi ja turvalliseksi toimintaympäristöksi. Oikaisuvaatimuksessa on katsottu, että iltapäivätoimintapaikan vaihtuminen heikentäisi lapsen turvallisuudentunnetta ja kasvatuksen jatkuvuutta. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa on esitetty, että iltapäivätoimintaan ottamisen valintaperusteita tulisi arvioida uudelleen siten, että toisen vuosiluokan oppilailla olisi nykyistä paremmat mahdollisuudet jatkaa tutussa iltapäivätoimintapaikassa.

Jaoston määrittämien valintaperusteiden valossa oikaisuvaatimuksessa esitetyt seikat eivät ole sellaisia asioita, jotka voitaisiin ottaa huomioon iltapäivätoiminnan paikoista päätettäessä. Perusopetuslain velvoittamalla tavalla aamu- ja iltapäivätoimintaan osoittaminen on perustunut yhdenvertaisiin valintaperusteisiin. Perusopetuslain nojalla iltapäivätoimintaan pääsy ja tietyn iltapäivätoimintapaikan saaminen ei ole lapselle ehdoton, subjektiivinen oikeus. Perusopetuslaki jättää kunnalle toiminnan järjestäjänä varsin runsaasti harkintavaltaa aamu- ja iltapäivätoiminnan paikkojen osoittamisessa. Asiassa käytetty menettely on ollut perusopetuslain sekä jaoston määrittämien valintaperusteiden mukainen.

Silta osin kuin oikaisuvaatimuksessa on pyydetty arvioimaan uudelleen iltapäivätoimintaan ottamisen valintaperusteita, todetaan, että toimivalta päättää iltapäivätoimintaan ottamisen perusteista kuuluu kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkieliselle jaostolle. Yksittäistä oikaisuvaatimusta käsiteltäessä ei voida muuttaa voimassa olevia valintaperusteita. Arvioitavana on ainoastaan se, onko viranhaltijan päätös tehty voimassa olevan lainsäädännön ja jaoston päättämien valintaperusteiden mukaiseksi.

Viranhaltijan päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, viranhaltija ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole lainvastainen. Päätöstä tehdessä on noudatettu em. jaoston päättämiä valintaperusteita.

Edellä lausuttuun viitaten esittelijä esittää, että oikaisuvaatimus tulee hylätä.

Detta beslut publicerades 27.08.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

  • se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
  • kunnan jäsen.
Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

  • päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
  • päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa
  • päätös on muuten lainvastainen.

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Sähköpostiosoite:    
helsinki.hao@oikeus.fi
Postiosoite:
Radanrakentajantie 5
 
00520 HELSINKI
Faksinumero:
029 56 42079
Käyntiosoite:
Radanrakentajantie 5
Puhelinnumero:
029 56 42000
Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

  1. päätös, johon haetaan muutosta (valituksen kohteena oleva päätös);
  2. miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi (vaatimukset);
  3. vaatimusten perustelut;
  4. mihin valitusoikeus perustuu, jos valituksen kohteena oleva päätös ei kohdistu valittajaan.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi, postiosoite ja muut yhteystiedot. Hallintotuomioistuimelle on soveltuvalla tavalla ilmoitettava myös valittajan henkilötunnus tai yritys- ja yhteisötunnus. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Jos jokin tieto myöhemmin muuttuu, siitä on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös sähköinen tai mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Valituksen tai muun asiakirjan toimittaminen hallintotuomioistuimen sähköiseen asiointipalveluun katsotaan ilmoitukseksi sähköisen asiointipalvelun käyttämisestä prosessiosoitteena. Jos valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, hallintotuomioistuin voi valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

  1. valituksen kohteena oleva päätös valitusosoituksineen;
  2. selvitys siitä, milloin valittaja on saanut päätöksen tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta;
  3. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Sähköpostiosoite:
helsinki.kirjaamo@hel.fi
Postiosoite:
PL 10
 
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Käyntiosoite:
Pohjoisesplanadi 11-13
Puhelinnumero:
09 310 13700

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Föredragande

Namn
Ville Raatikainen

Titel
Perusopetusjohtaja

Upplysningar

Namn
Nergiz Karakoc

Titel
Korkeakouluharjoittelija

Bilagor

1. Oikaisuvaatimus 26.6.2026
Bilagan publiceras inte på internet.
2. Oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös
Bilagan publiceras inte på internet.

I beslutsdokumenten nämns bilagor som inte publiceras på nätet. Bort lämnas bilagor som innehåller sekretessbelagda uppgifter och bilagor som innehåller uppgifter som kan äventyra integritetsskyddet eller en näringsidkares affärs- eller yrkeshemligheter, eller sådana som man inte av tekniska orsaker kunnat överföra till elektroniskt format. (Offentlighetslagen § 621/1999, Lagen om tjänster inom elektronisk kommunikation § 917/2014, Dataskyddslagen § 1050/2018, Lagen om klientens ställning och rättigheter inom socialvården § 812/2000, Lagen om patientens ställning och rättigheter § 785/1992, Lagen om offentlig upphandling och koncession § 1397/2016). Upplysningar om stadsstyrelsens beslutshandlingar fås också från Helsingfors stads registratorskontor.