Maksuperusteiden määrääminen, iltapäivätoiminnan maksuttomuus 20 i § mukaisille lapsille ja nuorille, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Perusopetuslain 48 b §:n mukaan kunta päättää perusopetuslain mukaisen iltapäivätoiminnan järjestämisestä sekä toiminnan laajuudesta. Jos kunta järjestää iltapäivätoimintaa, tulee sitä tarjota kunnassa toimivien peruskoulujen ensimmäisen ja toisen luokan vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta perusopetuslain 20 c §:ssä ja 20 i §:ssä tarkoitetuille oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa.

Iltapäivätoimintaan pääsy ei ole lapselle ehdoton, subjektiivinen oikeus. Perusopetuslain 48 b §:n mukaan otettaessa lapsia aamu- ja iltapäivätoimintaan heihin on sovellettava yhdenvertaisia valintaperusteita. Näin ollen maksuttomuudesta tulee päättää lautakunnassa, jotta syksyllä 2026 3.-luokalle siirtyville 20 i §:ssä tarkoitetuille oppilaille taataan jatkossakin maksuton iltapäivätoiminta.

Aiemmin iltapäivätoiminta on ollut maksutonta niille asiakkaille, joilla on voimassa oleva erityishuolto-ohjelma ja siinä palveluna 3.–9. luokkalaisten iltapäivä- ja loma-ajan toiminta, iltapäivätoiminta on maksutonta vammaispalvelulain mukaisen siirtymäajan, korkeintaan 31.12.2027 asti. Uudella päätöksellä varmistetaan maksuton iltapäivätoiminta, 12.8.2026 alkaen niille 3.-9-luokkalaisille oppilaille kenellä ei ole voimassa olevaa erityishuolto-ohjelmaa.

Perusopetuslain (628/1998) mukaan aamu‑ ja iltapäivätoiminta on oppituntien ulkopuolista, vapaaehtoista toimintaa, jonka järjestämisestä kunta päättää. Lain mukaan toiminnasta voidaan periä kuukausimaksu, jonka suuruuden kunta määrittelee laissa säädettyjen enimmäismäärien puitteissa. Lisäksi maksusta voidaan periä enintään säädetty kuukausimaksu, eikä osallistumisesta saa periä muita maksuja.

Perusopetuslain soveltamiskäytännössä on kuitenkin keskeinen lievennys: toiminnasta perittävä maksu tulee jättää perimättä tai sitä tulee alentaa, mikäli maksu vaarantaisi perheen toimeentulon tai siihen on huollollisia perusteita.

Samanaikaisesti vammaispalvelulaki (675/2023) ja sosiaali‑ ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskeva sääntely muodostavat erityislainsäädännön kokonaisuuden, jonka mukaan vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaiset erityispalvelut ovat pääsääntöisesti maksuttomia. Mikäli palvelu on säädetty maksuttomaksi, siitä ei saa periä asiakasmaksua tai omavastuuta.

Lainsäädäntöä tulkittaessa sovelletaan yleistä oikeusperiaatetta, jonka mukaan erityislaki syrjäyttää yleislain (lex specialis). Tässä tapauksessa perusopetuslaki on yleislaki iltapäivätoiminnan järjestämisestä, kun taas vammaispalvelulaki on erityislaki silloin, kun palvelun tarve johtuu oppilaan vammasta tai toimintakyvyn rajoitteesta.

Tämän vuoksi arvioinnissa on ratkaisevaa, mikä on toiminnan tosiasiallinen luonne. Mikäli iltapäivätoiminta on yleistä, vapaaehtoista vapaa‑ajan toimintaa, siihen sovelletaan perusopetuslain maksusäännöksiä.

Mikäli taas iltapäivätoiminta on välttämätöntä oppilaan vamman, toimintakyvyn rajoitteen, turvallisuuden tai huolenpidon vuoksi, sitä ei voida pitää pelkästään vapaaehtoisena palveluna, vaan se täyttää vammaispalvelujen tunnuspiirteet.

Edellä esitetyin perustein voidaan katsoa, että silloin kun iltapäivätoiminta on vaativan erityisen tuen oppilaalle välttämätön palvelu hänen vammansa tai toimintakyvyn rajoitteensa vuoksi, sen järjestäminen maksullisena ei ole ongelmatonta suhteessa, vammaispalvelulain, maksuttomuusperiaatteeseen, asiakasmaksulainsäädäntöön, yhdenvertaisuusperiaatteeseen.

Näin ollen maksuttoman iltapäivätoiminnan järjestäminen kyseiselle kohderyhmälle on oikeudellisesti perusteltu, yhdenvertaisuutta edistävä ja lainsäädännön tavoitteiden mukainen ratkaisu.

Lapsivaikutusten arviointi

Iltapäivätoiminta on tärkeä osa lapsen toiminnallisen koulupäivän kokonaisuutta. Iltapäivätoiminta vähentää lasten yksinoloa sekä lisää lasten turvallisuuden tunnetta. Lapsille järjestetty iltapäivätoiminta tukee omalta osaltaan perheiden arjen sujuvuutta sekä helpottaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Maksuton iltapäivätoiminta edistää toiminnan saavutettavuutta. Toiminnan hyvä saavutettavuus tukee lasten hyvinvointia ja edistää yhdenvertaisia mahdollisuuksia osallistua toimintaan. Perusopetuksen iltapäivätoiminta tukee lasten kokonaisvaltaista kasvua ja kehitystä sekä ehkäisee syrjäytymistä. Lisäksi toiminta vahvistaa lasten vuorovaikutustaitoja ja mahdollistaa kaverisuhteiden muodostumisen ja ylläpitämisen.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön luvun 10 1§ mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialalautakunta omalla toimialallaan päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranomainen päättää, hinnoista, maksuista, sopimuksista, vuokrista ja korvauksista sekä vapautuksesta toimialalle kohdistettavan maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittamisesta.

Detta beslut publicerades 25.06.2026

OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI

Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

Oikaisuvaatimusaika

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Fyysisesti tai postitse toimitetun oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä. Sähköisesti toimitetun oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.

Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.

Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.