Avustuksen hakeminen, valtion erityisavustus, ruotsinkielisen kotoutumisen edistäminen, Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus, työllisyyspalveluliikelaitos

Toimitusjohtaja päätti hyväksyä Helsingin kaupungin työllisyyspalvelujen osallistumisen työ- ja elinkeinoministeriön erityisavustuksen valtakunnalliseen hankehakuun kunnille ruotsinkielisen kotoutumisen edistämiseksi. Helsingin työllisyyspalvelut osallistuu hakuun hankkeella ”Jobba för integration – ruotsin kielellä kotoutujien työllistymispolkujen vahvistaminen” ajalla 1.9.2026 – 31.8.2027.

Jatkohankkeen kokonaisbudjetti on 120 850 €, jolle saadaan työ- ja elinkeinoministeriön valtuutuksella Kaakkois-Suomen elinvoimakeskukselta rahoitusta enintään 84 595 €. Helsingin kaupungin rahoitusosuus on 30 % eli hankkeen kokonaiskustannuksesta 36 255 €, joka katetaan työllisyyspalveluliikelaitoksen budjetista. 

Kyseessä on jatkohakemus hankkeen kolmannelle kaudelle projektinumerolla 8710000. Hankkeelle on aiemmin myönnetty rahoitus 1.2.–31.8.2025 ja 1.9.2025–31.8.2026. Rahoitusjohtaja on päättänyt osallistumisesta 30.1.2025 (§ 11) sekä 15.5.2025 (§ 11).

Hankkeen ensimmäisen hankejakson 1.2.2025 – 31.8.2025 kokonaisbudjetti oli 84 022,77 €, johon myönnetty työ- ja elinkeinoministeriön valtuutuksella Hämeen ELY-keskukselta 36 231,65 € rahoitus. Ensimmäisen hankejakson toteutuneet kustannukset olivat 51 759,50 €, johon Hämeen ELY-keskus myönsi 34 231,65 € rahoitusta. Hankkeen toisen hankejakson 1.9.2025 – 31.8.2026 kokonaisbudjetti oli 85 088 €, johon myönnetty työ- ja elinkeinoministeriön valtuutuksella Hämeen ELY-keskukselta 59 562 € rahoitus.

Jatkohankkeen kokonaisbudjetti on 120 850 €, josta Helsingin kaupungin rahoitusosuus on 30 %. Kaupungin osuus 36 255 € katetaan työllisyyspalveluliikelaitoksen budjetista.

Jobba för integration -hankkeen tavoitteena on vahvistaa työllistymisen polkuja ruotsin kielellä kotoutujille pääkaupunkiseudulla. Hanke tukee Helsingin kaupungin ja pääkaupunkiseudun muiden kunnallisten toimijoiden tarvetta vastaavien ruotsinkielisten kotoutumispalveluiden muotoilussa.  

Ruotsinkielinen kotoutuminen on kaupungin strategiassa tunnistettu tavoitteeksi, mutta ruotsinkieliset palvelurakenteet ja työelämäyhteydet ovat osittain hajanaisia. Hanke kohdistuu näihin tunnistettuihin rakenteellisiin aukkoihin vahvistamalla koordinaatiota, selkeitä etenemispolkuja sekä työmarkkinakytkentää.

Pääkaupunkiseudulla ruotsin kielellä kotoutuvien määrät ovat suhteellisen pieniä, mikä edellyttää yhteistyöratkaisuja yli kuntarajojen ja oppilaitosten välillä, jotta toimivia ja vaikuttavia työllistymisen polkuja voidaan rakentaa.

Aiemmilla hankekausilla on tuotettu ruotsinkielistä työmarkkinatilannetta koskeva selvitys, koottu keskeiset yhteistyöverkostot sekä jäsennetty ruotsinkielisen kotoutumisen mallin keskeiset elementit. Samalla on tunnistettu kotoutujien työllistymistä hidastavat keskeiset siirtymävaiheet koulutuksen ja työelämän välillä. Tässä vaiheessa hankkeen painopiste siirtyy kehittämisestä käytännön pilotointiin, käyttöönottoon ja vaikutusten arviointiin.

Hankkeessa syntyviä pilotointikokemuksia ja työmarkkinatietoa voidaan hyödyntää kansallisesti Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) sekä elinvoimakeskusten kautta ruotsinkielisten kotoutumispalvelujen kehittämisessä ja toimintamallien laajemmassa käyttöönotossa.

Jobba för integration -hankkeella on neljä tavoitetta: 

Pilotointi kohdistuu koulutuksen ja työelämään siirtymisen väliseen vaiheeseen ja tuottaa tietoa siitä, millaiset ratkaisut tukevat kotoutujien työllistymistä. Samalla tarkentuu, millaisia valmiuksia työelämäjaksot edellyttävät kotoutujilta ja työnantajilta. Pilotointi toteutetaan 1–2 ammatillisen lyhytkoulutuksen kokonaisuutena, joihin osallistuu yhteensä noin 10–20 kotoutujaa.

Pilotoinnissa huomioidaan kohderyhmän vaihtelevat valmiudet siten, että osallistujilla on riittävät kielelliset ja työelämävalmiudet työelämäjaksojen toteuttamiseksi yhteistyössä työnantajien kanssa. Pilotointi on keskeinen, koska ruotsinkieliseen työllistymiseen liittyvät käytännöt ovat hajanaisia ja edellyttävät käytännössä toimivien ratkaisujen kokeilua.

Hankkeen kehittämistyö perustuu aiemmin kerättyyn työmarkkinatietoon, jonka mukaan ruotsinkieliset työllistymismahdollisuudet keskittyvät tietyille toimialoille ja edellyttävät selkeitä siirtymävaiheita koulutuksen ja työelämän välillä. Tässä vaiheessa keskeistä on siirtyä selvitystyöstä konkreettisten ratkaisujen pilotointiin ja arviointiin.

Ruotsinkielisille kotoutujille suunnattua vastaavaa ammatillisen lyhytkoulutuksen mallia ei tällä hetkellä ole osana työllisyyspalvelujen palvelutarjontaa, mikä korostaa pilotoinnin merkitystä yhdenvertaisten työllistymismahdollisuuksien vahvistamisessa. 

Tavoitteena on lisätä kotoutujien ohjautumista ruotsinkielisiin työllistymistä edistäviin palveluihin sekä vahvistaa siirtymiä koulutuksesta työelämään.

Työ kohdistuu siihen, että kotoutujat tunnistavat ruotsinkieliset työllistymistä tukevat koulutus- ja palveluvaihtoehdot ja ohjautuvat niihin suunnitelmallisesti. Samalla vahvistuu palvelujen kytkentä työelämään. Mallia sovelletaan työllisyyspalvelujen asiakasohjauksessa sekä kehitetään ruotsinkielisen kotoutumisen tiedonjakamista yhteistyössä sidosryhmäkumppaneiden kanssa.

Hankkeen tavoitteena on juurruttaa kehitetyt toimintamallit osaksi työllisyyspalvelujen pysyvää asiakasohjausta ja palvelukokonaisuutta.

Kehittämistyö kohdistuu työnantajien valmiuksiin rekrytoida ruotsinkielisiä kotoutujia sekä niihin tekijöihin, jotka hidastavat työllistymistä. Työssä tuetaan työnantajia kaksisuuntaisen kotoutumisen edistämisessä. Rekrytointiin ja työyhteisöihin liittyviä käytäntöjä sekä niitä tukevia tukimuotoja tarkennetaan. Pilotointiin kytkeytyy 2–3 työnantajaa, joiden kanssa suunnitellaan ja toteutetaan työelämäjaksoja.

Työmarkkinaselvityksen perusteella kehittämistyössä painottuu myös rekrytointiviestinnän tarkentaminen yhteistyössä työnantajien kanssa, jotta ruotsin kielen rooli tunnistetaan nykyistä selkeämmin rekrytointitilanteissa.

Lisäksi hankkeessa testataan työmarkkinaselvityksessä esiin noussutta kieliparipolkua osana pilotointia yhteistyössä työnantajien kanssa.

Toimenpiteet kohdistuvat tunnistettuihin haasteisiin, jotka liittyvät rekrytointikäytäntöihin ja ruotsin kielen huomioimiseen työmarkkinoilla. Karriärdagen-toimintaa hyödynnetään osana pitkäjänteistä työnantajayhteistyön kehittämistä.

Työn merkitys hankkeessa korostuu, koska työnantajien käytännöt ja kielivaatimukset vaikuttavat suoraan siihen, millaisia mahdollisuuksia kotoutujilla on työllistyä ruotsin kielellä.

Kehittämistyö kohdistuu siihen, miten koulutus tukee siirtymistä työelämään ja miten oppilaitosten toiminta kytkeytyy työmarkkinoiden tarpeisiin. Samalla täsmentyy oppilaitosten välinen työnjako kotoutujan etenemisen eri vaiheissa. Roolien toimivuutta tarkennetaan ja testataan käytännössä osana hankkeen pilotointia.

Yhteistyössä tarkastellaan myös kuntarajat ylittäviä ratkaisuja, joiden avulla voidaan tunnistaa ruotsin kielellä kotoutujat laajemmin ja kehittää koulutuksen ja työelämän välisiä siirtymiä yli organisaatiorajojen.

Yhteistyön selkeyttäminen tukee kotoutujan työllistymispolun etenemistä siten, että koulutus ja työelämä muodostavat toisiaan täydentävän kokonaisuuden.

Jobba för integration -hankkeen kytkentä kaupunginstrategiaan

Helsingin kaupunkistrategian 2025–2029 painopisteessä Elämää, elinvoimaa, osaamista ja kasvua todetaan: ’Varmistamme Helsinkiin muuttaville toimivat, sujuvat ja yhdestä paikasta saatavat palvelut. Luomme polun ja rakenteet, jotta nykyistä selkeästi suuremmalla joukolla on mahdollisuus kotoutua ruotsin kielellä.’ 

Jobba för integration -hankkeen tavoitteena on vahvistaa työllistymisen polkuja ruotsin kielellä kotoutujille pääkaupunkiseudulla. Hanke tukee Helsingin kaupungin ja pääkaupunkiseudun muiden kunnallisten toimijoiden tarvetta vastaavien ruotsinkielisten kotoutumispalveluiden muotoilussa.
 

Hallintosäännön 12 luvun 4 §:n kohdan 7 mukaan rahoitusjohtaja hakee kaupungin puolesta valtionosuudet ja -avustukset sekä niihin verrattavat etuudet. Rahoitusjohtaja päätti 23.4.2026 § 33 siirtää hallintosäännön toimivaltaa hakea kaupungin puolesta valtionosuudet ja -avustukset sekä niihin verrattavat etuudet siten, että työllisyyspalveluliikelaitoksen toimitusjohtaja päättää työllisyyspalveluiden toimialaan liittyvien valtionavustusten sekä niihin verrattavien etuuksien hakemisesta.

Hallintosäännön 24 luvun 1 § 3 ja 4 kohdan mukaan viranhaltijan päätöksen perusteella tehtävät sopimukset allekirjoittaa se viranhaltija, joka on päättänyt sopimukseen sitoutumisesta, tai hänen määräämänsä henkilö. Muut kuin edellä tarkoitetut asiakirjat allekirjoittaa tässä hallintosäännössä mainittu viranhaltija tai hänen määräämänsä henkilö. Tavanomaiset asiakirjat allekirjoittaa kuitenkin niiden laatija.