Valtuustoaloite, Rautatientorista vehreä keskustan vetovoimakohde

Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Valtuustoaloitteessa ehdotetaan, että kaupunki selvittää Rautatientorin keskiosan muuttamista vehreäksi puistoksi ja ydinkeskustan houkuttelevuutta lisääväksi vetovoimakohteeksi.

Kaupunkiympäristön toimiala kehittää Rautatientoria vehreämmäksi osana Kaivokadun alueen hankkeita. Rautatientorin puurivien reunustamaa aukiotilaa vaalitaan historiallisena arvoympäristönä ja monikäyttöisenä tapahtuma-aukiona. Reuna-alueille luodaan huomattavasti enemmän istuskelu- ja oleskelupaikkoja sekä istutetaan kasvillisuutta. Rautatientorin muutosten toteutusaikataulu riippuu Kaivokadun alueen muiden hankkeiden etenemisestä.

Aukion historia ja asemakaavatilanne

Rautatientori on osa Asema-aukion ja päärautatieaseman edusaukion muodostamaa kaupunkitilojen sarjaa Helsingin keskustassa. Se on myös liikenteellisesti merkittävä solmukohta, jossa voi vaihtaa eri joukkoliikennevälineestä toiseen. Rautatientorin länsireunassa on Helsingin päärautatieasema, joka jäsentää liikennevirtojen suunnat ja volyymit.

Rautatieaseman ympäristön rakentuminen käynnistyi 1860-luvulla, kun Helsingin ensimmäinen asemarakennus rakennettiin ja Rautatientori perustettiin. Alue tasattiin ja rakennettiin toriksi. Ensimmäisissä suunnitelmissa torille esitettiin myös istutuksia, joita ei koskaan toteutettu. Alue on siitä lähtien ollut tori, joka palveli alun perin arkisen torikaupan tarpeita.

Rautatientorin nykyinen ilme on peräisin 1980-luvun lopun uudistuksesta. Rautatientoria reunustavat arvorakennukset, ja osittain näkymää rajaavat katupuurivit. Aukion keskeinen ominaispiirre on avoimen tilan mahdollistama yhteys Ateneumin ja Kansallisteatterin välillä.

Voimassa olevassa asemakaavassa suurin osa aukiosta on katualuetta. Osa siitä on merkitty katuaukioksi ja osa yleiselle jalankululle varatuksi alueeksi.

Rautatieaseman tonttiin kuuluvat eduspuistikot on merkitty istutettaviksi alueiksi, kuten myös rakennuksen itäseinustalla olevat istutusalueet. Ateneumin itä- ja länsipuolen, niin ikään tonttiin kuuluvat puistikot ovat asemakaavassa merkitty istutettaviksi.

Aukioiden merkitys ja arvot

Kaupunkiaukiot tarjoavat tilaa ihmisten oleskelulle ja kokoontumisille. Torikauppa elävöittää osaltaan ympäristöään, jolloin torit toimivat kohtaamis- ja ostospaikkoina. Torien ja aukioiden avoimuus mahdollistaa tapahtumien järjestämisen. Ne kestävät kovaa kulutusta ja soveltuvat suuriin kokoontumisiin, myös kansanjuhliin ja mielenosoituksiin. Moniin aukioihin liittyy myös hallinnollisia ja poliittisia merkityksiä.

Torit ja aukiot turvaavat osaltaan kaupungin toimivuuden, sillä aina välillä niiden tilaa tarvitsevat esimerkiksi työmaat, lumilogistiikka ja poikkeustilanteet ja -olosuhteet.

Toiminnallisten tekijöiden lisäksi toreilla ja aukioilla on visuaalinen merkitys. Ne tarjoavat avointa tilaa ja näkymiä muualle kaupunkiin. Niillä on identiteettiin, symboliarvoihin, rakennustaiteeseen ja arkkitehtuuriin liittyviä merkityksiä. Ne ovat usein matkailun vetovoimakohteita, ja niillä on mahdollisuus vapaaseen kulkuun ja ilmaiseen, yleiseen oleskeluun ja virkistykseen.

Helsingissä on arvokkaita, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Nämä erilaiset kulttuuriympäristöt ilmentävät kaupunkia ja sen ominaispiirteitä. Valtakunnallisesti merkittävien kohteiden ominais- tai erityispiirteisiin liittyvissä muutoksissa tehdään yhteistyötä Museoviraston ja Lupa- ja valvontaviraston (LVV) kanssa.

Rautatientorin sijainti kaupunkirakenteessa ja osana viheralueverkostoa

Helsingin keskustan elinvoimaa lisäävät kullekin alueelle ominaispiirteiltään tunnistettavat ja alueelleen luonteenomaiset paikat.

Laajojen viheralueiden vyöhykkeen alkaminen Helsingin keskustasta on kansainvälisesti tunnettu ja kiinnostusta herättävä erikoisuus kaupunkirakenteessa. Se on tietoisesti luotu 1900-luvun alkupuolen kaupunkisuunnitteluihanteiden mukaisesti, ja sitä on vaalittu yli sata vuotta.

Helsingin viheralueverkosto perustuu vihersormiin, joista Keskuspuiston vihersormen laaja viheralue käsittää Keskuspuiston lisäksi Eläintarhan ja Alppipuiston kaupunkimetsät ja puistot. Sormi ulottuu Töölönlahdelle ja Kaisaniemenpuistoon asti. Tiiviissä ydinkeskustassa Keskuspuiston vihersormen pääreitti jatkuu historiallisten kaupunkipuistojen muodostaman helminauhan kautta Merisataman rantaan saakka. Rautatientorilta on lyhyt matka Töölönlahdelle, Esplanadille ja Kaisaniemenpuistoon.

Rautatientoria lähimpänä oleva Kaisaniemenpuisto on yksi keskustan suurimmista historiallisista kaupunkipuistoista, jonne kuuluvat istutukset ja kookkaat vapaamuotoiset puu- ja pensasryhmät. Puistoon rakentuu parhaillaan muun muassa uusi, laaja leikkipaikka, koirapuisto ja kuntoilupaikkoja. Puiston kenttäalue toimii myös tapahtumien pitopaikkana.

Rautatientori on puolestaan yksi Helsingin päärautatieasemaa symmetrisesti reunustavista avoimista kaupunkiaukioista, jolla on tärkeä toiminnallinen merkitys kaupungin vanhimman ytimen omaleimaisessa ympäristössä.

Rautatientorin arvot ja suunnittelu

Helsingin Rautatientori on mukana Museoviraston vuonna 2009 valmistuneessa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) kohdeluettelossa. RKY-alueet hyväksyttiin Valtioneuvoston päätöksellä. Rautatientorista todettaan seuraavaa: "Helsingin Rautatientori on monumentaalirakennusten reunustama pääkaupungin julkisen liikenneverkon suurtori, joka on piirretty asemakaavaan 1873 rautatien ja rautatieaseman mukanaan tuoman kaupunkiliikenteen keskukseksi."

Rautatientorin kehittämispotentiaali tunnistettiin valmisteltaessa Elielinaukion, Asema-aukion ja Kaivokadun asemakaavoja. Asemakaavatyössä laadittiin Rautatieaseman ja sitä ympäröivän julkisten aukioiden historiaa, nykytilaa ja tulevaisuuden visioita käsitteleviä selvityksiä ja viitesuunnitelmia.

Rautatientori on mukana pormestarin aloitteesta tehdyssä Torien master plan -tarkastelussa. Työssä tarkasteltiin yhteensä 13:a joko Kaupunkitilat Oy:n tai kaupunkiympäristön toimialan hallinnoimaa toria, joille muodostettiin kokonaisvisio ja torikohtaiset profiilit. Visio pohjautuu torien historian ja käytön perusteella tehtyyn luokitteluun.

Tarkastelussa todetaan, että Rautatientori on historiallisesti merkittävä aukio, joka on samalla edustusaukio. Rautatientori on kansainvälisesti tunnistettava kaupunkitila, jossa voidaan järjestää sekä isoja että pieniä tapahtumia. Se on myös vilkas jalankulun alue.

Rautatientori tapahtumapaikkana

Rautatientorin on aktiivisessa käytössä oleva ja keskeinen tapahtuma-alue, sillä saman kokoluokan kovapintaisia tapahtuma-alueita ei keskustan alueella ole montaakaan. Jatkossa uusi tapahtumainfra ja muu torin kehitystyö vahvistavat Rautatientorin tapahtuma-alueprofiilia entisestään. Torin käyttöä tapahtumapaikkana parannetaan muun muassa uusimalla tapahtumasähköpisteet.

Vuosina 2023 - 2025 kaupunkiympäristön toimialan kaupunkitilan käyttö ja maanvuokraus -yksikkö vuokrasi Rautatientoria tapahtumille seuraavasti: vuonna 2023 16 kertaa, vuonna 2024 27 kertaa ja vuonna 2025 19 kertaa.

Vuonna 2026 varauksia tai jo tehtyjä vuokrauspäätöksiä oli helmikuun loppuun mennessä kertynyt yhteensä 15 kappaletta.

Rautatientorin suunnittelun tilanne

Kaupunkiympäristölautakunta päätti 1.10.2024 § 508, että Kaivokadun ympäristösuunnitelma on jatkosuunnittelussa ohjeellisena noudatettavaksi. Kävelypainotteinen katualue liittää Rautatientorin aikaisempaa paremmin sitä ympäröiviin muihin alueisiin. Rautatientoriin rajautuvalle Kaivokadun osuudelle on aikaisemmissa suunnitteluvaiheissa ideoitu istutuksia ajoneuvoliikenteeltä poistuvaan katutilaan. Nämä istutukset parantavat myös Rautatientorin viihtyisyyttä.

Kaupunkiympäristön toimialan vuoden 2025 toimintasuunnitelmaan kirjattiin, että selvitetään mahdollisuutta kehittää Rautatientoria perheitä sinne houkuttelevaksi paikaksi ydinkeskustassa. Toimialan kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupalvelussa alkoi ideasuunnitelman teko siitä, miten Rautatientoria voidaan aktivoida eri käyttäjäryhmien näkökulmasta nykyistä enemmän. Laadittavana oleva ideasuunnitelma pohjautuu jo tehtyyn ympäristöhistorialliseen selvitykseen ja alueen julkisesta tilasta aikaisemmin valmistuneisiin suunnitelmiin.

Rautatientorin kehittäminen perheystävällisemmäksi on osa ydinkeskustan liikennejärjestelmän ratkaisua ja Kaivokadun kokonaisuutta. Suunnitelma toteuttaa osaltaan Torien master plan -tarkastelun aukioiden kokonaisvisioita.

Vaalittaviksi ominaispiirteiksi alueella on tunnistettu:

Ideasuunnitelmassa selvitetään, miten torille on mahdollista sijoittaa talvikaudeksi toimintaa tuova tekojäärata uudestaan. Se suunnitellaan ja toteutetaan kaupunkikuvallisesti paikkaan sopivana ratkaisuna, esimerkiksi niin, että toripinnan alle rakennetaan jäädytysjärjestelmä. Tämä ratkaisu mahdollistaa kesäkautena torin aktiivisen tapahtumakäytön. Tekojäärata tarvitsee huoltotiloja, joista osa voidaan sijoittaa maan alle. Maan päälle tarvittava rakenne voisi olla osa torille mahdollisesti sijoittuvaa kahvilapaviljonkia. Paikka paviljongille voisi löytyä torin itäreunasta.

Erityisesti torin reuna-alueiden kehittämisessä on potentiaalia, ja ne muuttuvat vehreämmiksi sekä lapsi- ja perheystävällisimmiksi. Torille voisi sijoittaa esimerkiksi leikittävää ympäristöä palvelevia, torin pinnasta nousevia vesisuihkuja. Samanaikaisesti huolehditaan siitä, että Rautatientorin keskialue tarjoaa toiminnallisuutta ja paikan tapahtumille.

Aikaisemmassa suunnitteluvaiheessa ehdotettiin selvitettäväksi, olisiko torille voinut tehdä näkyviä, hulevesille tarkoitettuja painanteita. Niihin olisi johdettu rankkasadetulvien aikana Mikonkadun risteykseen kerääntyviä vesiä. Hulevesipainanteita selvitettiin Kaivokadun katusuunnittelun yhteydessä vielä tarkemmin. Hulevesien johtamiselle pintaa pitkin Mikonkadun liittymän alimmasta kohdasta Rautatientorille ei löytynyt ratkaisua raitiotiekiskojen sijainnin ja pinnan tasaisuuden vuoksi. Hulevesien laadullisen hallinnan mahdollisuuksia tutkitaan edelleen käynnissä olevassa ideasuunnitelmassa.

Rautatientoria kehitetään vehreämmäksi ja viihtyisämmäksi kaupunkitilaksi, joka houkuttelee ihmisiä keskustaan. Samalla vaalitaan torin historiallisia arvoja, jalankulun mahdollisuuksia ja tapahtumakäyttöä. Etenkin reuna-alueille luodaan nykyisten katualueiden sijaan huomattavasti enemmän istuskelu- ja oleskelupaikkoja sekä kasvillisuutta.

Teemaleikkiverkostossa Rautatientori on merkitty ”kehitettäväksi tähtikohteeksi”, joka on leikin ja aikuisten aktiviteetit yhdistävä, puistoaluetta laajempi kohde. Lautakunta odotti teemaleikkipuistojen tasoista kunnianhimoa myös Rautatientorin leikkitoiminnallisuuksilta ja kannusti toimialaa yhteistyöhön torin kulttuuritoimijoiden, kuten Kansallisteatterin ja Ateneumin kanssa.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Valtuustoaloitteessa esitetään, että Helsingin kaupunki selvittää mahdollisuuksia muuttaa Rautatientorin keskiosa vehreäksi puistoksi ja ydinkeskustan houkuttelevuutta lisääväksi vetovoimakohteeksi. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta toteaa, että vaikka Rautatientorin voimassa oleva asemakaava ei ohjaa tai aseta erityisiä reunaehtoja torin kehittämiselle, torin kuuluminen valtakunnallisesti merkittävään ympäristöön edellyttää, että suunnittelussa lähtökohtana ovat Rautatientorin ja sen arvokkaan ympäristön ominaisluonteen ja niiden muodostaman kokonaisuuden säilyttäminen. Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin (RKY 2009) kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä. Päätös edellyttää, että valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot, kohteiden alueellinen monimuotoisuus ja ajallinen kerroksisuus turvataan maakuntien suunnittelussa ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa. RKY 2009 kohdekuvauksen mukaan Helsingin Rautatientori on monumentaalirakennusten reunustama pääkaupungin julkisen liikenneverkon suurtori, joka on piirretty asemakaavaan 1873 rautatien ja rautatieaseman mukanaan tuoman kaupunkiliikenteen keskukseksi. Rautatientorin suunnittelussa tulee siten ottaa lähtökohdaksi alueen ominaisluonteen säilyminen juuri suurien liikennevirtojen reunustamana ja jalankulun reittejä tarjoavana torina.

Rautatientori on myös ollut mukana Helsingin kaupungin Torien master plan -tarkastelussa vuonna 2024. Siinä muodostettiin visio ja torien toisistaan poikkeavat profiilit yhteensä kolmelletoista Kaupunkitilat Oy:n hallinnoimille kaupallisille toreille ja kaupunkiympäristön toimialan hallinnoimille kantakaupungin toreille. Visio pohjautuu kunkin torin aikakauden, identiteetin ja käytön perusteella tehtyyn luokitteluun, jossa kokonaisuudesta muodostuu monipuolinen aukio- ja toritilojen sarja. Torien master plan -tarkastelussa Rautatientori on luokiteltu historiallisesti merkittäväksi aukioksi, jolla on myös funktio edustusaukiona. Lisäksi Torien master planin profiilien visiossa Rautatientori määriteltiin yhdeksi kansainvälisesti tunnistettavaksi, viihtyisäksi kaupunkitilaksi, jossa voidaan järjestää sekä isoja että pieniä tapahtumia. Se on myös vilkas jalankulun reitti. Vision tavoitteena Rautatientorin osalla on parantaa torin viihtyisyyttä lisäämällä penkkejä ja kasvillisuutta ja vaalimalla olevia puurivejä. Kaupunkiympäristön kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupalvelussa on jo käynnistetty ideasuunnittelu siitä, miten Rautatientoria voidaan aktivoida eri käyttäjäryhmien, myös lapsien, näkökulmasta nykyistä enemmän säilyttäen edelleen torin keskeiset ominaispiirteet; torin poikki avautuvat näkymät, riittävä vapaa tila ja aksiaalisuus.

Rautatientorin luonteeseen ja historiaan ovat olennaisesti kuuluneet monenlaiset tapahtumat ja torikauppa, joille sijainti liikenteellisessä solmukohdassa on ollut eduksi, mahdollistanut hyvän saavutettavuuden. Vaikka Rautatientorin historiaan liittyy myös erilaisia suunnitelmia istutuksista ja viherryttämisestä, kaupungin elämä ja toiminnat ovat osoittaneet torin tarpeellisuuden aukiona. Sijainti kahden Rautatientoriakin vanhemman, Helsingin historiassa erityisen ja valtakunnallisesti merkittävän puiston, Esplanadin puiston ja Kaisaniemenpuiston välissä kertoo kaupunkisuunnittelun vuosisataisista ihanteista, rakennettujen kortteleiden, puistojen ja aukioiden vuorottelusta ja vuoropuhelusta, joka luo Helsingille sen ainutlaatuisen luonteen. Erilaiset kulttuuriympäristöt ilmentävät ja luovat Helsingille omaperäisyyttä, mikä tekee niistä myös matkailun vetovoimatekijän. Helsingin tulee pitää huolta näistä kaupungin ominaisluonteen kannalta merkittävistä, mutta myös valtakunnallisesti arvokkaista historiallisista puistoista ja aukioista. Kaisaniemen puiston osalla on juuri käynnissä mittava peruskorjaus, jossa pyritään vahvistamaan sen luonnetta vehreänä historiallisena puistona. Säilyttämällä Rautatientori puolestaan aukiona ja ohjaamalla tapahtumia sinne vähennetään painetta tapahtumien järjestämiselle puistoissa, jotka väistämättä kärsivät ja kuluvat massatapahtumista. Kivettyjen torien, niin myös Rautatientorin luonteeseen kuuluu kestävyys ja avoin tila, mikä mahdollistaa suuret kokoontumiset ja tilaisuudet. Viherrakentamista ja latvuspeittoa on tärkeää puolestaan osoittaa uusille, rakentuville alueille, joissa kasvillisuudelle voidaan alusta lähtien luoda mahdollisimman hyvät olosuhteet kasvaa ja kehittyä ja istutuksilla luoda myös alueille omaa henkeä ja identiteettiä.

Helsingin kantakaupungin torit ovat suunniteltuja kaupunkitiloja, jotka rakentuvat avoimen tilan ja ympäröivän arkkitehtuurin suhteista ja mahdollistavat avarat näkymät keskellä rakennettua ympäristöä. Niihin kietoutuu kaupungin ja kansakunnan historiaa, merkityksiä ja saavutuksia, mutta ne ovat myös toiminnan ja tapahtumien näyttämöitä. Historiallisesti merkittävät torit ovat myös julkisen taiteen paikkoja, joissa teoksilla on tilaa hengittää. Yhä kasvavassa kaupungissa torit tarjoavat paitsi vapaan kulkemisen reittejä myös pysähtymisten ja satunnaisten kohtaamisten paikkoja. Torit ovat tärkeä osa kaupungin elämää ja kaupunkikulttuuria mahdollistaessaan kaupungin ja kaupunkilaisten tapahtumatoimintaa. Uudistuvan Kaivokadun ja siihen liittyvien muuttuvien liikenneratkaisujen ja istutusten keskellä Rautatientori tarjoaa sekä pysyvyyttä historiallisten merkkirakennusten ja puukujanteiden reunustamana aukiona että monia mahdollisuuksia uusiin tapahtumiin ja kokemuksiin muuntuvana torina, aivan kuten se on toiminut jo yli 150 vuoden ajan.

Rautatientori lähiympäristöineen on kokonaisuudessaan maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Rautatientori sitä rajaavine rakennuksineen ja Ateneum sivupuistikkoineen muodostavat yhdessä valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön ”Helsingin Rautatientori” (RKY 2009). Rautatientori ja Keskuskatu kuuluvat Helsingin yleisten alueiden historiallisesti arvokkaisiin arvoympäristöihin. Rautatieaseman edusaukio ja sen edustalla oleva Kaivokatu on suojeltu vuoden 2012 asemakaavassa kaupunkikuvan kannalta rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaina ympäristökokonaisuuksina. Suurin osa alueella olevista, Rautatientoria rajaavista rakennuksista on suojeltu asemakaavalla 1990- ja 2000-luvun kuluessa. Rautatieaseman suojelu perustuu Lakiin rakennusperinnön suojelusta ja Ateneum on suojeltu Asetuksella 480/85. Rautatientori ympäristöineen on monella tavalla arvotettu ja sen lähiympäristö on suojeltu jo vuosikymmeniä sitten. Kaivokadun asemakaavaa ryhdyttiin jälleen päivittämään vuonna 2025, mutta Rautatientori ei ole mukana tässä kaavahankkeessa, ja torin osalla onkin edelleen voimassa ensimmäinen asemakaava vuodelta 1875.

Rautatientorin historiasta on laadittu kattava selvitys Rautatientori ja Asema-aukio – Kaupunkirakenne- ja ympäristöhistoriaselvitys (Kaupunkiympäristön julkaisuja 2020:18). Rautatientori on Helsingin vanhimpia julkisia toreja ja aukioita. Rautatientori on piirretty ensimmäisen kerran Senaatin vuonna 1875 vahvistamaan asemakaavaan, vaikka torin rakentaminen alkoikin jo edellisen vuosikymmenen alussa. Torin rakentaminen Kluuvinlahdesta kuivatetulle maalle liittyy keskeisesti vuonna 1862 valmistuneen Helsinki-Hämeenlinna rautatien ja rautatieaseman rakentamiseen. Arkkitehti Carl Albert Edelfeltin suunnitteleman, Helsingin ensimmäisen rautatieaseman valmistumisen jälkeen, kokonaisuuteen kuulunutta viereistä toria reunustamaan suunniteltiin ja rakennettiin erilaisia palveluja matkustajille ja kaupunkilaisille. Rautatien rakentaminen johti myös Helsingin kaupunkikehityksen siirtymiseen Senaatintorin ympäristöstä rautatieaseman ympäristöön ja Rautatientorin muotoutumiseen kaupunkiliikenteen keskukseksi. Torin käytettävyyttä ja kuljettavuutta parannettiin vuonna 1878 toteutetulla kiveyksellä. Rautatientorin symbolinen merkitys kasvoi, kun toria reunustamaan rakennettiin etenkin 1880-luvun lopulta 1900-luvun alkuvuosiin uusia, merkittäviä kulttuuri- ja liikerakennuksia kuten Ateneumin taidemuseo, Hotelli Fennia ja Kansallisteatteri. Uusi arkkitehti Eliel Saarisen suunnittelema rautatieasema hallintosiipineen valmistui kokonaisuudessaan vuonna 1919. Vanhaa rautatieasemaa pohjoisemmas sijoitettua uutta rautatieasemaa kolmeen eri suuntaan avautuvine sisäänkäynteineen ja niiden edustojen aukiomaisine tiloineen Rautatientori liittyi osaksi laajempaa, toisiinsa limittyvien aukioiden sarjaa. Rautatieaseman ympäristö muodostui kaupungin sisääntuloportiksi ja liikennesolmuksi, jonka liikenneratkaisuja on uudistettu useaan otteeseen vuosikymmenten kuluessa. Vuoteen 1928 asti torilla käytiin myös torikauppaa. Torilla sijaitsevan Aleksis Kiven (1834-1872) pronssinen muistopatsas paljastettiin 10.10.1939.