Valtuustoaloite, yhteisöllinen neuvolatoiminta Helsinkiin
Ledamoten Sandra Hagmans motion om gruppverksamhet i mödra- och barnrådgivningen i Helsingfors
Beslut
Stadsfullmäktige bordlade ärendet.
Stadsfullmäktige betraktar motionen som slutbehandlad.
Ledamoten Sandra Hagman och 25 andra ledamöter föreslår i sin motion att Helsingfors testar gruppverksamhet som en del av mödrarådgivningstjänsterna och barnrådgivningstjänsterna under spädbarnsåret. Motionen finns som bilaga 1.
Stadsstyrelsen konstaterar att motionen är värd att understödja, även om flera av de i motionen föreslagna åtgärder som stärker gemenskapen och familjernas välfärd redan vidtas i Helsingfors familjecenter och organisationernas verksamhet.
Rådgivningsverksamhet som en del av Helsingfors familjecentermodell
Helsingfors rådgivningsverksamhet är en integrerad del av familjecentermodellen, där social- och hälsovårdstjänsterna för barn, unga och barnfamiljer bildar en enhetlig helhet. Målet är att erbjuda familjer rättidigt, smidigt och multiprofessionellt stöd och stärka den sociala gemenskapen och föräldraskapet lokalt.
I Sydney har rådgivningsbyråernas gruppverksamhet lyckats i synnerhet i föräldragrupper där förstföderskor får både kamratstöd och stöd av yrkesutbildade personer för livet med de nyfödda. Gruppverksamheten har minskat ensamheten bland mödrar, stärkt sociala nätverk, ökat självförtroendet och kunskaperna i föräldraskapet och normaliserat problem i vardagen, såsom svårigheter med amningen. På så sätt har rådgivningsbyråernas gruppverksamhet ökat välbefinnandet i såväl familjerna som områdena och förebyggt ojämlikhet. Verksamheten i Sydney har i stor utsträckning samma innehåll som Helsingfors familjecentermodell, där de tjänster som barnfamiljer behöver tillhandahålls i fyra (4) fysiska och tre (3) nätverksbaserade familjecenter. I de fysiska familjecentren får familjerna tjänsterna under samma tak och i de nätverksbaserade familjecentren vid olika verksamhetsställen i närområdet.
I Helsingfors samarbetar rådgivningsbyråerna tätt med småbarnspedagogiken, socialtjänsterna, den specialiserade sjukvården och organisationer. På så sätt kan rådgivningen svara mot familjernas behov på ett heltäckande sätt och så tidigt som möjligt. I rådgivningstjänsterna ingår både individuell verksamhet och gruppverksamhet, vilket stöder föräldrarnas ork och erbjuder kamratstöd. På de individuella mottagningarna får kunden personlig handledning och rådgivning. Gruppverksamhet ordnas till exempel i sex (6) månaders ålder på finska, svenska, engelska och vid Östergatans familjecenter även på somaliska.
Dessutom erbjuds en familjeförberedelsekurs i gruppform. Där behandlas frågor om föräldraskapet och delas information om tjänster med låg tröskel, såsom familjekaféer och lekparker. Denna verksamhet marknadsförs på informationsskärmar i rådgivningsbyråernas väntrum och familjekaféernas lokaler samt på sociala medier, Instagram, och i olika skriftliga material. I praktiken når dock tjänsterna och gruppverksamheten inte alltid familjerna tillräckligt bra, även om rådgivningsbyråerna och familjecentren är fysiskt lättillgängliga och svarar bra mot familjernas servicebehov.
Med hjälp av familjecentrens lokalbokningssystem kan staden erbjuda olika organisationer lokaler, vilket stärker den sociala gemenskapen och gör ett mångsidigare kamratstöd tillgängligt för föräldrar. Samtidigt är det viktigt att identifiera och utveckla även andra former av stöd och gruppverksamhet vid sidan av de grupper som ordnas ansikte mot ansikte, eftersom alla familjer inte aktivt söker sig till gruppverksamheten. Detta syns till exempel i lekparksverksamheten, där rådgivningens kundfamiljer inte deltar på det sätt som önskas även om verksamheten marknadsförs i grupphandledningen och i kommunikationen. Detta tyder på att staden ytterligare behöver utveckla tjänsterna så att de blir tillgängligare och attraktivare med beaktande av olika familjers behov och sätt att delta i verksamheten.
Samarbete med småbarnspedagogiken och organisationer
Samarbetet mellan rådgivningsbyråerna och småbarnspedagogiken är en central del av de tjänster som stöder barnens övergripande utveckling och välbefinnande i Helsingfors. Enligt lagen om småbarnspedagogik (540/2018) och hälso- och sjukvårdslagen (1326/2010) är kommunen och välfärdsområdet skyldiga att samarbeta med social- och hälsovården för att bedöma och tillgodose barnets servicebehov.
Helsingfors rådgivningsbyråer och familjecenter har redan ett väl etablerat samarbete med olika organisationer, såsom Mannerheims Barnskyddsförbunds grupper Vanhemmuuden ABC (ungefär Föräldraskapets ABC), Befolkningsförbundets parrelationsrådgivning, Amningshjälpen rf:s amningsgrupper och ÄIMÄ ry:s stöd för förlossningsdepression. Organisationernas specialkompetens, pappors depression (Miessakit), familjer med två kulturer (Familia) och svenskspråkiga familjer (Folkhälsan), kompletterar rådgivningsbyråernas tjänster för olika typer av familjer på ett omfattande sätt.
Samarbetet med organisationerna är flexibelt, och stödet till föräldrarna kan skräddarsys och utvecklas efter föräldrarnas och barnens behov. Helsingfors stad stöder sina partnerorganisationer även genom att bevilja understöd till verksamhet som stöder rådgivningsbyråernas tjänster. Med hjälp av understöden har organisationerna även kunnat anställa personal för att ordna familjekaféverksamhet på familjecentren. Även Social- och hälsoorganisationernas understödscentral (STEA) stöder rådgivningsbyråernas partnerorganisationer med understöd.
Föräldrar har möjlighet att få kamratstöd med låg tröskel i familjecentrens familjekaféer och grupper, som redan hålls varje vecka vid Berghälls familjecenter, Kampens familjecenter och Östergatans familjecenter. Mannerheims Barnskyddsförbunds familjekaféverksamhet leds av yrkesutbildade personer, vilket gör det möjligt för yrkesutbildad personal att stödja de föräldrar som deltar i verksamheten. Mannerheims Barnskyddsförbund ordnar familjekaféer i alla familjecenter. Även Mannerheims Barnskyddsförbunds familjehus Unikko i Helsingfors och ME-stiftelsens Me-hus erbjuder ett varierat utbud av aktiviteter för föräldrar i samarbete med olika organisationer och kommunala aktörer.
Helsingfors stad ordnar ledd verksamhet för barnfamiljer även i lekparker, där man erbjuder handledning för spädbarnsfamiljer som en fortsättning på rådgivningens familjeförberedelsekurs. Antalet småbarnsfamiljer som deltar i den ledda verksamheten för barnfamiljer i lekparkerna är dock ganska lågt. På rådgivningsbyråerna får familjerna information om handledningen för spädbarnsfamiljer under familjeförberedelsekursen, på informationsskärmarna och vid hälsovårdarnas mottagningar.
Slutsatser
Utveckling av gruppverksamheten i mödra- och barnrådgivningen är en tanke som är värd att understödja, och staden bör utveckla metoder för att se till att alla familjer får information både om familjeförberedelsegrupperna och om gruppverksamheten i mödra- och barnrådgivningen. Samordning av samarbetet mellan familjecenteraktörer och organisationer och marknadsföring av samarbetet på stadens rådgivningsbyråer är också värt att understödja. Den befintliga nätverks- och gruppbaserade verksamheten stärks, och dess inverkan på familjernas välbefinnande och den sociala gemenskapen bedöms systematiskt för att tydligare lyfta fram verksamhetens betydelse och fördelar. Framöver är det viktigt att öka närvaron av organisationer och andra aktörer som arbetar med barn och familjer på familjecentren. Barnfamiljer använder redan lokalerna, och lokalerna är lättillgängliga för dem. På så sätt kan familjecentrens servicehelhet utvecklas ytterligare i en riktning som främjar familjernas välbefinnande och stärker den sociala gemenskapen.
Bedömning av konsekvenserna för hälsa och välbefinnande samt för barn
Gruppverksamheten i mödra- och barnrådgivningen främjar familjernas välbefinnande genom att erbjuda kamratstöd och sociala möten med början redan under graviditeten. Det stärker föräldrarnas psykiska hälsa genom att minska ensamheten och främjar den lokala gemenskapen med hjälp av tjänster med låg tröskel. Barnen gynnas om föräldrarna har starkare nätverk, vilket leder till att barnen utvecklas mer jämlikt och familjerna kan använda tjänsterna mer helhetsbetonat.
Befogenheter och utlåtanden
Social-, hälsovårds- och räddningsnämnden har gett ett utlåtande i ärendet. Förslaget stämmer överens med utlåtandet.
Enligt 30 kap. 11 § 4 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsfullmäktige behandla svaret på en motion som undertecknats av minst 25 ledamöter. Stadsstyrelsens svar ska föreläggas stadsfullmäktige inom åtta månader från att motionen väckts.
Kaupunginhallitus 11.05.2026 § 350
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
Esittelijä
Lisätiedot
Jan Ihatsu, kaupunginsihteeri
puhelin: 09 310 36276, jan.ihatsu@hel.fi
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 28.04.2026 § 113
Lausunto
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Sandra Hagmanin ja 25 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta koskien yhteisöllistä neuvolatoimintaa Helsingissä:
“Aloitteessa ehdotetaan, että Helsingissä käynnistettäisiin kokeilu yhteisöllisestä neuvolatoiminnasta osana äitiys‑ ja lastenneuvolapalveluita. Tavoitteena on vahvistaa perheiden hyvinvointia ja alueellista yhteisöllisyyttä siten, että neuvoloissa järjestetään tilaisuuksia, joihin saman alueen ja saman ajanjakson perheet voivat osallistua, tutustua toisiinsa, saada tietoa ja keskustella vanhemmuuteen liittyvistä teemoista. Toimintaa voitaisiin toteuttaa ryhmätyön keinoin yhteistyössä leikkipuistotoiminnan ja järjestöjen kanssa. Tutkimusten mukaan monet vanhemmat kokevat yksinäisyyttä ja tukiverkostojen puutetta, erityisesti kun läheiset ovat kaukana. Neuvola tavoittaa lähes kaikki perheet, ja on siksi luonteva ympäristö yhteisöllisen tuen lisäämiseen. Yhteisöllinen neuvolatoiminta voisi lisätä perheiden ja alueiden hyvinvointia, vahvistaa sosiaalisia suhteita ja ehkäistä eriarvoisuutta, kuten myös Sydneyssä on osoitettu.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että valtuustoaloite on kannatettava, vaikka monet aloitteessa esitetyt yhteisöllisen ja perheiden hyvinvointia vahvistavat toiminnat toteutuvat jo Helsingin perhekeskusten ja järjestöjen toiminnassa.
Neuvolatoiminta osana Helsingin perhekeskusmallia
Helsingin neuvolatoiminta on tiiviisti osa perhekeskusmallia, jossa lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden. Tavoitteena on tarjota perheille oikea-aikaista, sujuvaa ja monialaista tukea sekä vahvistaa yhteisöllisyyttä ja vanhemmuutta paikallisesti.
Sydneyssä yhteisöllinen neuvolatoiminta on onnistunut erityisesti vanhempainryhmissä, joissa ensisynnyttäjät saavat sekä vertaistukea että ammattilaistukea vastasyntyneiden vauvojen kanssa. Ryhmätoiminta on vähentänyt äitien yksinäisyyttä, vahvistanut sosiaalisia verkostoja, lisännyt vanhemmuuden itsevarmuutta ja taitoja sekä normalisoinut arjen haasteita, kuten imetyksen ongelmia. Näin yhteisöllinen neuvolatoiminta on lisännyt perheiden ja alueiden hyvinvointia ja ehkäissyt eriarvoisuutta. Toiminnan sisältö vastaa pitkälti Helsingin perhekeskustoimintaa, joissa lapsiperheiden tarvitsemat palvelut on koottu neljään (4) fyysiseen ja kolmeen (3) verkostomaiseen perhekeskukseen. Fyysisissä perhekeskuksissa palvelut saa saman katon alta ja verkostomaisissa eri toimipisteistä lähialueilla.
Helsingissä neuvolat toimivat tiiviissä yhteistyössä varhaiskasvatuksen, sosiaalipalvelujen, erikoissairaanhoidon ja järjestöjen kanssa, jolloin perheiden tarpeisiin voidaan vastata kokonaisvaltaisesti ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Neuvolapalvelut sisältävät sekä yksilö- että ryhmämuotoista toimintaa, joka tukee vanhempien jaksamista ja tarjoaa vertaistukea. Yksilövastaanotoilla asiakas saa henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa. Ryhmäneuvolatoimintaa järjestetään esimerkiksi kuuden (6) kuukauden iässä suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja Itäkadun perhekeskuksessa myös somaliksi. Lisäksi tarjolla on ryhmämuotoista perhevalmennusta, jossa käsitellään vanhemmuuden teemoja ja jaetaan tietoa matalan kynnyksen palveluista, kuten perhekahviloista ja leikkipuistoista. Tätä toimintaa markkinoidaan infonäytöillä neuvoloiden odotustiloissa ja perhekahviloiden tiloissa sekä sosiaalisen median, Instagramin kautta, ja erilaisissa kirjallisissa materiaaleissa. Käytännössä palvelut ja yhteisöllinen toiminta eivät kuitenkaan aina tavoita perheitä riittävän hyvin, vaikka neuvolat ja perhekeskukset ovat fyysisesti helposti saavutettavia ja vastaavat hyvin perheiden palvelutarpeisiin.
Perhekeskusten tila-ajanvarausjärjestelmän avulla voidaan tarjota järjestöille tiloja, mikä tukee yhteisöllisyyden vahvistumista ja monipuolistaa vanhemmille tarjolla olevaa vertaistukea. Samalla on tärkeää tunnistaa ja kehittää kasvokkaisten ryhmien rinnalle myös muita tuen ja yhteisöllisyyden muotoja, sillä kaikki perheet eivät hakeudu aktiivisesti ryhmätoimintaan. Tämä näkyy esimerkiksi leikkipuistotoiminnassa, johon neuvolan asiakasperheet eivät ole osallistuneet toivotulla tavalla, vaikka toimintaa on tuotu esiin ryhmäohjauksessa ja viestinnässä. Tämä viittaa siihen, että palveluiden saavutettavuutta ja houkuttelevuutta on tarpeen kehittää edelleen erilaisten perheiden tarpeet ja osallistumisen tavat huomioiden.
Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja järjestöjen kanssa
Neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö on keskeinen osa lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja hyvinvointia tukevia palveluja Helsingissä. Varhaiskasvatuslaki (540/2018) ja terveydenhuoltolaki (1326/2010) velvoittavat kuntaa ja hyvinvointialuetta tekemään yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa lapsen palvelutarpeiden arvioimiseksi ja toteuttamiseksi.
Helsingin neuvolat ja perhekeskukset tekevät jo vakiintunutta yhteistyötä järjestöjen, kuten MLL:n vanhemmuuden ABC-ryhmät, Väestöliiton parisuhdeneuvonta, Imetyksen tuki ry:n imetysryhmät sekä ÄIMÄ ry:n synnytysmasennuksen tuen kanssa. Järjestöjen erityisosaaminen, isien masennus (Miessakit), kahden kulttuurin perheet (Familia), ruotsinkieliset perheet (Folkhälsan), täydentävät neuvolan palveluja kattavasti erilaisille perheille. Yhteistyö järjestöjen kanssa on joustavaa ja tukea vanhemmille voidaan räätälöidä ja kehittää vanhempien ja lasten tarpeiden mukaisesti. Helsingin kaupunki tukee järjestökumppaneita myös myöntämällä avustuksia neuvolapalveluja tukevaan toimintaan. Avustusten kautta järjestöt ovat voineet palkata myös työntekijöitä toteuttamaan perhekahvilatoimintaa perhekeskuksissa. Myös sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) tukee neuvoloiden kumppanijärjestöjä avustuksilla.
Vanhemmilla on mahdollisuus löytää matalan kynnyksen vertaistukea perhekeskusten perhekahviloista ja ryhmistä, jotka toimivat jo viikoittain Kallion, Kampin ja Itäkatujen perhekeskuksissa. MLL:n ammatillisesti ohjattu perhekahvilatoiminta mahdollistaa koulutetun työntekijän tuen perhekahvilatoimintaan osallistuville vanhemmille. MLL:n perhekahvilat toimivat kaikissa perhekeskuksissa. Myös Helsingissä toimiva MLL:n perhetalo Unikko sekä ME-säätiön Me-talo mahdollistavat monipuolista toimintaa vanhemmille yhteistyössä eri järjestöjen ja kaupungin toimijoiden kanssa. Helsingin kaupunki järjestää lapsiperheille ohjattua toimintaa myös leikkipuistoissa, joissa järjestetään vauvaperheohjausta neuvolan perhevalmennuksen jatkoksi. Vauvaperheiden osallistuminen leikkipuistojen ohjattuun toimintaan on kuitenkin melko vähäistä. Neuvoloissa tästä valmennuskerrasta tiedotetaan perhevalmennusprosessin yhteydessä, neuvoloiden info -näytöillä ja terveydenhoitajien vastaanotoilla.
Johtopäätökset
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että yhteisöllisen neuvolatoiminnan kehittäminen on kannatettavaa ja tulisi kehittää keinoja, joilla kaikille perheille saadaan tieto sekä yhteisöllisestä perhevalmennuksesta että yhteisöllisestä neuvolatoiminnasta. Lautakunta toteaa, että lisäksi perhekeskustoimijoiden ja järjestöjen yhteistyön koordinointi ja mainostaminen kaupungin neuvoloissa on kannatettavaa.
Lautakunta esittää, että olemassa olevaa verkosto- ja ryhmämuotoista toimintaa vahvistetaan sekä sen vaikutuksia perheiden hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen arvioidaan systemaattisesti, jotta toiminnan merkitys ja hyödyt tulevat selkeämmin esiin. Jatkossa on tärkeää lisätä järjestöjen ja muiden lapsi- ja perhetoimijoiden läsnäoloa perhekeskuksissa. Lapsiperheet käyttävät tiloja jo valmiiksi, ja ne ovat heille helposti saavutettavia. Näin perhekeskusten palvelukokonaisuutta voidaan kehittää entistä vahvemmin suuntaan, joka tukee perheiden hyvinvointia ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.
Terveys- ja hyvinvointivaikutusten sekä lapsivaikutusten arviointi
Yhteisöllinen neuvolatoiminta tukee perheiden hyvinvointia tarjoamalla vertaistukea ja sosiaalisia kohtaamisia jo raskausvaiheesta lähtien. Se vahvistaa vanhempien mielenterveyttä vähentämällä yksinäisyyttä ja edistää alueellista yhteisöllisyyttä matalan kynnyksen palveluilla. Lapset hyötyvät vanhempien vahvemmista verkostoista, mikä parantaa kehityksellistä tasa-arvoa ja palvelujen kokonaisvaltaista hyödyntämistä.”
Käsittely
Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset:
Vastaehdotus 1:
Jäsen Jenny Kasongo: Poistetaan Johtopäätökset -kappaleesta: ”Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että ratkaisevaa ei ole uuden toiminnan perustaminen, vaan perhekeskustoimijoiden ja järjestöjen yhteistyön koordinointi.”
Kannattaja: jäsen Johanna Nuorteva
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta hyväksyi yksimielisesti jäsen Jenny Kasongon tekemän ja jäsen Johanna Nuortevan kannattaman vastaehdotuksen.
Vastaehdotus 2:
Jäsen Johanna Nuorteva: Lisätään Johtopäätökset -kappaleen alkuun (Kasongon esittämän poistettavan osan tilalle):
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että yhteisöllisen neuvolatoiminnan kehittäminen on kannatettavaa ja tulisi kehittää keinoja, joilla kaikille perheille saadaan tieto sekä yhteisöllisestä perhevalmennuksesta että yhteisöllisestä neuvolatoiminnasta. Lautakunta toteaa, että lisäksi perhekeskustoimijoiden ja järjestöjen yhteistyön koordinointi ja mainostaminen kaupungin neuvoloissa on kannatettavaa.
Kannattaja: jäsen Jenny Kasongo
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta hyväksyi yksimielisesti jäsen Johanna Nuortevan tekemän ja jäsen Jenny Kasongon kannattaman vastaehdotuksen.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti asiasta hyväksyttyjen vastaehdotusten osalta esittelijän ehdotuksesta poiketen.
14.04.2026 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Terhi Pippuri, perhepalvelujen johtaja
puhelin: 09 310 46012, terhi.pippuri@hel.fi
Monica Lindberg, äitiys- ja lastenneuvolan päällikkö
puhelin: 09 310 58352, monica.lindberg@hel.fi
Detta beslut publicerades 05.06.2026
FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING
Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.
Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen