Valtuustoaloite, espanjansiruetanoiden torjunnan tehostaminen Helsingin alueella

Kaupunkiympäristölautakunta katsoo valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.

Aloitteessa esitetään, että Helsinki ryhtyy määrätietoisiin toimiin haitallisiin vieraslajeihin lukeutuvan espanjansiruetanan torjumisessa ja lisää siihen tarvittavia resursseja.

Espanjansiruetana on kansallisesti säädetty haitalliseksi vieraslajiksi ja Helsingissä erittäin haitalliseksi vieraslajiksi, jota torjutaan ”suunnittelu- ja rakennusvaiheen lajikortin 24.9.2024” mukaisesti kaikilta esiintymisalueilta ja aina hankkeiden yhteydessä. Keskeisimpiä torjuntamuotoja ovat esiintymien maastokartoitus, pintamaan kuorinta ja maan hautaaminen vähintään puolen metrin syvyyteen. Tappamiskeinona käytetään pakastamista. Torjunnan onnistumista selvitetään seurannoilla. Urakoitsijoille on täsmällisemmät ohjeet lajikortissa. Helsinki tekee torjuntaa omistamillaan mailla ja lähinnä yleisillä alueilla. Kaupunki kannustaa lajin torjuntaan myös yksityismailla, eritoten viljelypalstoilla, siirtolapuutarhoissa ja yksityisillä tonteilla.

Kansallinen linjaus espanjansiruetana torjunnasta valmistui toukokuussa 2026, ja lajin kansallinen lajikortti on päivitetty sen mukaiseksi. Lajikortin mukaan etanoiden torjuntakeinoja ovat kerääminen, torjuntavalmisteiden (fosfaatit) käyttö ja biologinen torjunta (sukkulamadot) sekä passiivinen ansapyynti. Ansapyynnin syötti ei ole lajispesifinen, joten saaliiksi todennäköisesti päätyy myös muita kuin torjunnan kohdelajia. Kaupunki ei sen vuoksi käytä eikä suosittele käytettäväksi tätä menetelmää. Yksilöiden lopettamiskeinoiksi mainitaan pakastaminen, kiehuvan veden käyttö ja murskaaminen tai pään leikkaaminen pitkittäin tuntosarvien välistä.

Koska tietämys espanjansiruetanan ekologiasta Suomessa on vielä puutteellista, sen torjuntaan on haastava panostaa. Laji on vasta 2000-luvun puolivälin jälkeen runsastunut Etelä-Suomessa ja pääkaupunkiseudulla eikä sen asema ei ole vielä vakiintunut. Laji saattaa paikoin runsastua huomattavasti, mutta todennäköisesti populaatiota säätelevät luontaiset tekijät, kuten pedot, loiset ja taudinaiheuttajat jne. onnistuvat ajan mittaan säätelemään kantaa, kuten kävi kaniinin kohdalla. Kanta on vakiintunut siedettävälle tasolle, joka ei vaadi kovin huomattavia torjuntaresursseja. Luonnollisten säätelymekanismien korvaaminen ihmistyöllä on resurssitehotonta ja voi jopa hidastaa säätelyn kehittymistä. Pienten selkärangattomien lajien kohdalla luonnonmukainen säätely kehittyy todennäköisesti nopeammin kuin kookkaammilla lajeilla.

Espanjansiruetana on monin paikoin laajalle levinnyt, joten sen täydellinen hävittäminen torjunnoilla on epärealistista. Kaupungilla on hyvät ohjeet vieraslajien torjuntaan ja paikallisyhdistysten toiminta erityisesti yksityismailla tukee kaupungin torjuntatyötä kaupungin omistamilla tai kunnossapidon piiriin kuuluvilla alueilla. Onnistunut torjunta vaatii usein pitkäjänteistä työtä useilta maanomistajilta samanaikaisesti. Kuten Helsingissä, myös esimerkiksi Espoossa, Vaasassa ja Lappeenrannassa espanjansiruetanan torjunta on järjestetty niin, että kaupunki tekee torjuntaa erityisen ongelmallisilla alueilla ja kannustaa samalla asukkaita ja toimijoita osallistumaan torjuntaan.

Helsingissä espanjansiruetanan torjunnan tavoitteena on ensisijaisesti haittojen vähentäminen, sillä lajin leviämiseen ei täällä tehtävällä torjunnalla voi vaikuttaa. Kaupunki arvioi vuosittain vieraslajien torjuntaan käytettäviä resursseja osana viheralueiden hoitoa. Merkittävä lisäresursointi espanjansiruetanan torjuntaan olisi pois muista luonnonhoidon ja vieraslajitorjunnan kohteista. Kaupunki kohdentaa vieraslajien torjuntatyötä priorisointisuunnitelman 9/2022 mukaisesti. Priorisointia tehdään lajien (lupiini, jättipalsami, jättiputki, kurtturuusu jne.), esiintymisalueiden (luonnonsuojelualueet, arvokkaat kasvikohteet, uhanalaiset luontotyypit jne.) ja arvioidun haitan (riskiarvio) perusteella. Osana kaupunki luonnon monimuotoisuustoimia ja -ohjelmaa kaupungilla on ollut oma priorisointisuunnitelma käytössä jo vuodesta 2016 lähtien ja sitä päivitetään jatkuvasti (viimeksi 8/2025). Kaupungilla on myös vieraslajitorjunnan iskuryhmä, jossa suunnitellaan ja koordinoidaan torjuntatoimia.

Kaupunki jatkaa espanjansiruetanan torjuntaa osana vieraslajien hallintaa nykyisten resurssien puitteissa, kehittää neuvontaa ja tiedotusta sekä edistää yhteistyötä taloyhtiöiden, yhdistysten ja muiden maanomistajien kanssa ja seuraa torjuntamenetelmien vaikuttavuutta, mutta ei pidä tarkoituksenmukaisena perustaa erillistä tai merkittävästi laajennettua torjuntaorganisaatiota lajin laajan esiintymisen vuoksi.

Valtuustoaloite

Valtuutettu Outi Alanko-Kahiluoto ja 16 muuta valtuutettua ovat tehneet kaupunginvaltuuston kokouksessa 8.10.2025 § 243 valtuustoaloitteen koskien espanjansiruetanoiden torjumisen tehostamista Helsingin alueella.

Toimivalta

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle tai johtokunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu, mikäli aloitteen on allekirjoittanut vähemmän kuin 25 valtuutettua.

Kaupunginhallitus päätti 20.10.2025 § 671, että kaupunginvaltuuston kokouksessa 8.10.2025 jätettyyn aloitteeseen vastaa kaupunkiympäristölautakunta.

Detta beslut publicerades 23.06.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §