Asemakaavan muutos nro 12962, Vuosaari, Harbonkatu 8, kaupunkiympäristön toimiala

Kaupunkiympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle

Lisäksi lautakunta päättää

Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä verkkosivuilla:

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Kaavamuutoksessa nykyinen rivitalotontti muutetaan pysyvästi päiväkotikäytön mahdollistavaksi yleisten rakennusten tontiksi. Riittävän piha-alueen mahdollistamiseksi tonttia laajennetaan puiston puolelle.

Uutta julkisen tilan kerrosalaa tulee 1 300 k m². Kaavaratkaisun myötä tontin (Y) kerrosala kasvaa 200 k-m² verrattuna voimassa olevan asemakaavan mukaiseen rivitalotonttiin.

Kaavamuutoksen myötä korttelialueen (Y) koko on 3 289 m². Puistoalue (VP) pienenee 1 104 m².

Kaavaratkaisu mahdollistaa päiväkotitilat noin 140 lapselle. Asukasmäärä vähenee noin 30 asukkaalla. Työpaikkamäärän lisäys on noin 20 uutta työpaikkaa.

Asemakaavan muutos (kaavaratkaisu) koskee yhtä tonttia osoitteessa Harbonkatu 8 sekä viereistä puistoaluetta. Kaavaratkaisun tavoitteena on mahdollistaa päiväkodin rakentaminen ja tontin muuttaminen pysyvästi päiväkotikäyttöön. Tarkoituksena on mahdollistaa piha-alueille lasten leikkipaikkoja. Piha-alueiden tarkoituksenmukainen ja kaupunkikuvallisesti laadukas sekä ympäristöä huomioiva toteuttaminen edellyttää tontin laajentamista puistoalueelle. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen rajautuminen kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaaseen ympäristöön. Voimassa olevassa asemakaavassa puistoalueelle (VP) on osoitettu ohjeellinen alueen osa (sa-1), joka on kulttuurihistoriallisista ja maisemallisista syistä säilytettävä pääosin avoimena tai puoliavoimena.

Tontille on myönnetty kaupunkiympäristölautakunnassa 27.2.2024 (115 §) hyväksytty määräaikainen poikkeamislupa, jonka mukaan asemakaavassa osoitetulle rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueelle (AR) saadaan rakentaa päiväkotirakennus. Kaavaratkaisulla mahdollistetaan, että päiväkoti jää paikalle pysyvästi. Meri-Rastilan ja Kallahden alueilla on tarve päiväkotien uudis- ja korjausrakentamishankkeille. Tilaverkkotarkasteluissa on todettu, että kullekin hankkeelle erikseen toteutettavien rakentamisaikaisten väistötilojen sijaan kannattaa Harbonkadulle toteuttaa laadukas pitkäkestoinen ratkaisu, joka palvelee ensin muiden hankkeiden väistötilana, ja lopputilanteessa tavoitteellisesti pysyvänä ratkaisuna.

Kaavaratkaisu vastaa alueen lähipalvelutarpeeseen. Meri-Rastilan ja Kallahden alueilla on tarve useille päiväkotien uudis- ja korjausrakentamishankkeille eikä vaikutukset kaupunkikuvaan lainvoimaiseen asemakaavaan verrattuna ole merkittäviä.

Kasvatus- ja koulutuslautakunta on kokouksessaan 16.1.2024 hyväksynyt päiväkodin tarveselvityksen osoitteeseen Harbonkatu 8. Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaosto esitti kaupunginhallitukselle kokouksessaan 25.1.2024 osoitteen Harbonkatu 8:n päiväkotikäyttöön tulevan uudisrakennuksen hankesuunnitelman hyväksymistä.

Kaavaratkaisun toteuttaminen vaikuttaa erityisesti siten, että palvelut keskittyvät Meri-Rastilan alueella hyvien liikenneyhteyksien yhteyteen ja jo rakenteilla oleva päiväkotirakennus jää tontille pysyvästi. Kaavan sosiaalisten vaikutusten arvioinnin osana on arvioitu kaavan toteuttamisen vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arviointi löytyy kaavaselostuksesta.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu edesauttaa Helsingin kaupungin strategisten tavoitteiden toteutumista edistämällä viihtyisää kaupunkirakennetta sekä toteuttamalla täydennysrakentamista siten, että asuinalueiden omaleimaisuus, väljyys ja luonne säilyvät.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Alue on rakentamatonta aluetta, joka on lainvoimaisessa asemakaavassa kaavoitettu rivitalokäyttöä varten.

Alueella voimassa olevat asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaava 12571 (24.08.2023).

Voimassa olevassa asemakaavassa nro 12571 alue on merkitty osittain rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR) ja osittain puistoalueeksi (VP).

Helsingin kaupunki omistaa alueen.

Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Rakennuskustannusten enimmäishinta-arvio on 7,3 milj. euroa alv 0. Tämä kustannus tarkentuu ja täsmentyy jatkosuunnittelun yhteydessä.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa on esitetty kaavan valmisteluaikana toteutettu vuorovaikutus, yhteenvedot saaduista viranomais- ja asiantuntijatahojen kannanotoista ja osallisten mielipiteistä sekä vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa.

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat alueen rajautumiseen kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaaseen ympäristöön ja sen huomioonottamiseen suunnittelussa.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että rakentaminen toteutetaan kulttuurihistoriallisia ja maisemallisia vaikutuksia koskevat määräykset täyttäen. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

OAS-aineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 5 kpl.

Osallisten mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat:

Mielipiteissä esitetyt asiat on otettu huomioon jatkosuunnittelua varten siten, että rakentamisen vaikutukset puistoalueeseen ja lähteeseen olisivat mahdollisimman vähäiset. Lähtökohtana on, ettei lähteen luonnontilaa vaaranneta ja siihen kohdistuvat haitalliset vaikutukset estetään. Kuivattavaa vaikutusta voidaan pyrkiä vähentämään ohjaamalla päiväkodin pihan hulevesiä puistoon. Hulevesien hallinta ja imeyttäminen puistoalueella huomioidaan myös puistosuunnittelun yhteydessä. Tontin mahdollistaminen päiväkotirakentamiseen aiheuttaa uudelleentarkasteluja myös katualueen ratkaisujen osalta, mikä otetaan huomioon alueen liikenne- ja katusuunnittelussa.

Lasituksen ja niiden vaikutus lintujen turvallisuuteen on huomioitu kaavaehdotuksessa siten, että asemakaavaan on lisätty määräys rakennuksen lasitusten osalta. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolo (AKL/MRL 65 §, MRA 27 §)

Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 8.12.2025–13.1.2026. Kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta on ilmoitettu verkkosivuilla https://www.hel.fi/kaavakuulutukset.

Kaavaehdotusta koskevia muistutuksia saapui 1 kpl.

Muistutuksessa esitetyt huomiot kohdistuivat Iso Kallahden puistossa sijaitsevaan niittyyn ja lähteeseen sekä jalankulku- ja pyöräilypolkuihin sekä kaavoittamisen menettelytapaan.

Huomautukset on otettu huomioon siten, että tarkistettuun kaavaehdotukseen on lisätty kaavamääräys, jonka mukaan tontin korkotasot on sovitettava ympäröivien alueiden korkeustasoihin maisemaan sopivin rakentein ja välttäen korkeita muuri- ja sokkelirakenteita. Suojelualueita koskevia lähtötietoja on täsmennetty kaavaselostukseen muistutuksen johdosta. Lähteen kohdekortissa suositellut toimenpiteet sekä jalankulku- ja pyöräilyreittien tarkemmat sijainnit, linjaukset ja mitoitukset huomioidaan puistosuunnittelun yhteydessä. Lähde on huomioitu tontin suunnittelussa lisäksi päiväkodin rakentamisen tyomaavesien hallintasuunnitelmassa, salaojituksessa sekä pihasuunnittelmassa ja hulevesien imeyttämisessä. Lähdettä koskien on lisätty kaavamääräys: "Rakentamisessa on huomioitava Ison Kallahden puistossa sijaitseva lähde". Vastineet muistutuksiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Lausuntoja saatiin seuraavilta viranomais- ja asiantuntijatahoilta:

Lausunnoissa esitetyt huomautukset kohdistuivat jäte- ja vesihuoltoon.

Huomautukset on otettu huomioon siten, että jätehuollon osalta suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan pääkaupunkiseudun sekä Kirkkonummen jätehuoltomääräyksiä. Vesihuoltoon liittyvät asiat on otettu huomioon asemakaavassa. Vastineet lausuntoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Toimenpiteet julkisen nähtävilläolon jälkeen

Huomautuksissa esitetyt asiat on otettu huomioon, kaavan tavoitteet huomioon ottaen, tarkoituksenmukaisilta osin.

Kaavakartan merkintöihin tai määräyksiin ja muuhun aineistoon tehtiin julkisen nähtävilläolon jälkeen muutoksia, jotka on esitetty yksityiskohtaisesti kaavaselostuksen viimeisessä luvussa. Ne on myös koottu Tehdyt muutokset -liitteeseen. Tehdyt muutokset ovat luonteeltaan vähäisiä, joten kaavaehdotusta ei ole ollut tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 55 §, 55a §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §.
Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 27 §, 28 §, 30 §, 94 §.

Toimivalta

Kaupunkiympäristölautakunta voi hallintosäännön 2 luvun 9 §:n nojalla tehdä esityksiä kaupunginhallitukselle kaupunkiympäristön toimialan tehtäviin hallintosäännön 4 luvun 6 §:n mukaan kuuluvissa asioissa.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 2 momentin 21 b kohdan nojalla kaupunkiympäristölautakunta päättää alueidenkäyttölain mukaisen kunnan perustellun kannanoton ilmoittamisesta kaavaehdotuksesta muistutuksen tehneille.

Jatkotoimenpiteet

Alueidenkäyttölain 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto, ellei valtuuston päätösvaltaa ole siirretty kaupunginhallitukselle tai lautakunnalle.

Koska kyseessä ei ole hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin kohdissa 2–3 tarkoitettu kaupunkiympäristölautakunnan toimivaltaan kuuluva merkitykseltään vähäinen asemakaavan muutos, sen hyväksyy kaupunginvaltuusto.

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä ilmoitetaan lausunnon antaneille viranomaisille.

Kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä ilmoitetaan niille kunnan jäsenille ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä pyytäneet kaavan ollessa nähtävillä.