Asemakaavan muutos, Stansvikinkallion itäosa, Kruunuvuorenranta, Laajasalo

Kaupunkiympäristölautakunta päättää

• hyväksyä 2.6.2026 päivätyn asemakaavan muutosehdotuksen nro 12970 (liite nro 3) julkisesti nähtäville asetettavaksi 30 päiväksi. Asemakaavan muutos koskee Helsingin kaupungin 49. kaupunginosan (Laajasalo) kortteleita 49332, 49335, 49336, 49340, 49341, 49342 sekä katu- ja virkistysalueita.

• että asemakaavoituspalvelu pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot

• valtuuttaa asemakaavoituspalvelun tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä

Päätösasiakirjat ovat luettavissa kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä verkkosivuilla:

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2022-003889

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Stansvikinkallion itäosan kaavamuutos merkitsee selkeää suunnanmuutosta Kruunuvuorenrannan keskustan itäpuolisen alueen kehittämisessä. Voimassa olevaan kaavaan verrattuna rakentamisen määrää on vähennetty merkittävästi, ja valtaosa alueesta säilytetään yhtenäisenä viher- ja virkistysalueena. Alueen arvokkaimmat luontoalueet sekä uhanalaiset luontotyypit, kuten sara- ja varpukorvet, säilyvät. Yhtenäiset laajat metsä‑ ja kallioalueet turvaavat luonnon monimuotoisuutta, ekologisia yhteyksiä sekä virkistyskäyttöä, ja ne kytkeytyvät ympäröiviin metsä- ja rantavyöhykkeisiin. Ratkaisu vahvistaa alueen viherrakennetta paitsi paikallisesti myös osana laajempaa Kruunuvuorenrannan viherverkostoa. Ratkaisu turvaa alueen saavutettavuuden ja monipuoliset virkistysmahdollisuudet nykyisille ja tuleville Kruunuvuorenrannan asukkaille.

Kaavaratkaisu perustuu kaupunkistrategian 2021–2024 mukaiseen uudelleenarviointiin ja valtuustoaloitteisiin, joissa painotettiin metsäluonnon arvoja. Kortteli- ja katualueita on muutettu viheralueiksi noin 3,7 hehtaaria. Kokonaisuutena luontoa säilyy noin 4,2 hehtaaria enemmän kuin aiemmissa suunnitelmissa, kun huomioidaan myös kaava-alueen ulkopuoleisen Stansvikin rantakadun toteutus ainoastaan jalankululle, pyöräilylle ja huoltoliikenteelle varattuna katuna, mikä kaventaa kaavassa varattua katutilaa ja mahdollistaa uimarannan pohjoispuoleisen rantametsän säilymisen laajempana.

Yhtenäinen viheralue vähentää rakentamisen luontovaikutuksia ja parantaa alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Virkistysreittejä, muun muassa Stansvikin kartanoalueen suuntaan, kehitetään hyödyntämällä nykyistä polkuverkostoa, jolloin kulkua voidaan ohjata hallitummin ja vähentää luontoon kohdistuvaa kulutusta. Osalla nykyisistä poluista kulkua rajoitetaan.

Kaava mahdollistaa aiempaa huomattavasti vähäisemmän, mutta Kruunuvuorenrannan kokonaisuuden kannalta merkittävän määrän asuinrakentamista sekä täydentää ja viimeistelee Kruunuvuorenrannan keskusta-alueen rakenteen hallitusti. Rakentaminen sijoittuu vain rakenteilla olevien katujen varsille, jolloin viheralueet säilyvät rauhallisina ja metsäinen luonne säilyy myös asutuksen tuntumassa.

Uutta asuinkerrosalaa tulee kerrostaloihin 10 600 k‑m². Osoitettu kerrosala vastaa noin 260 uutta asukasta ja korttelitehokkuus on e=1,56. Lainvoimaisessa asemakaavassa alueella on rakennusoikeutta 37 800 k-m2 ja korttelitehokkuus on e=1,48. Asukasmäärä vähenee noin 660 asukkaalla.

Asuinkorttelit sijoittuvat upealle paikalle meren ja metsän äärelle monipuolisten palvelujen – kuten kauppojen, kirjaston, suomen- ja ruotsinkielisen koulun, päiväkotien, liikuntakeskuksen ja uimarannan – sekä erinomaisten joukkoliikenneyhteyksien viereen. Alueelle arvioidaan muuttavan noin 50–80 lasta, mikä lisää lähipalvelujen käyttöä.

Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma (piir.nro 8154). Uusia katuja tai kunnallistekniikkaa ei tarvita, sillä rakentaminen sijoittuu rakenteilla olevien katujen varrelle.Stansvikinkallionkatu muutetaan päättyväksi kaduksi, jonka loppuosa kavennetaan vain jalankululle, pyöräilylle ja huoltoliikenteelle varatuksi osuudeksi. Katualueelle istutettava puurivi erottaa reitin luontevasti tontin puolen liikennejärjestelyistä. Eteläosan asuinkorttelit tukeutuvat Varisluodonkatuun, joka tarvitaan palvelukorttelin ja uimarannan pysäköintiä sekä huolto- ja pelastusajoa varten.

Kaavaratkaisun myötä Uusikylän kesämaja-alue poistuu, ja alue palautetaan yleiseksi lähivirkistysalueeksi ja metsä ennallistetaan. Korvaavat 30 kesämajapaikkaa on osoitettu Vanhakylän kesämaja‑alueelle lainvoimaisessa Stansvikin asemakaavassa. Pienelle osalle nykyistä kesämaja-aluetta osoitetaan koira‑aitaus, joka vastaa asukkaiden tarpeisiin ja ohjaa koirien ulkoilua hallitusti vähentäen kulutusta, ravinnekuormitusta ja häiriöitä muilla virkistysalueilla.

Kokonaisuutena kaava vahvistaa Kruunuvuorenrannan vetovoimaa kestävällä tavalla. Kaavaratkaisussa on selkeästi painotettu metsäalueen merkitystä ekologialle ja virkistykselle huomioiden lisäksi alueen kaupunkirakenteellinen kokonaisuus, Kruunusillat‑raitiotieinvestointi, kaupungin asuntotuotantotavoitteet sekä vaikutukset alueen jäte- ja palveluyhtiöihin. Kaavan sosiaaliset vaikutukset on esitetty kaavaselostuksessa. Kaavalla ei ole erityisiä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavaratkaisu tukee kaupunkistrategian tavoitteita huomioimalla entistä painokkaammin alueen luontoarvot, lisäämällä merkittävästi säilyvien viheralueiden osuutta sekä vähentämällä ja uudistamalla korttelirakennetta siten, että negatiiviset vaikutukset Kruunusillat-raideinvestoinnin kannattavuuteen minimoidaan. Suunnitteluratkaisussa on otettu huomioon myös muutosten vaikutukset Stansvikinkallion ja koko Kruunuvuorenrannan kaupunkirakenteelliseen kokonaisuuteen, kaupunginvaltuuston asettamiin asuntotuotantotavoitteisiin sekä alueen rahoitus- ja hallintamuotoihin.

Nyt laadittu kaavaratkaisu on Helsingin yleiskaavan (2016) mukainen. Nyt laadittu kaavaratkaisu on maanalaisen yleiskaavan mukainen.

Syksyllä 2021 hyväksytyssä Helsingin 'Kasvun paikka' kaupunkistrategiassa 2021–2024 linjattiin, että Kruunuvuorenrannan alueella oleva Stansvikinkallion asemakaava uudelleenarvioidaan metsäluonnon arvojen näkökulmasta.

Lisäksi Stansvikinkallion alueen uudelleen kaavoittamisesta tehtiin syksyllä 2021 kolme pääosin saman sisältöistä valtuustoaloitetta. Aloitteissa esitettiin muun muassa, että asemakaava uudelleenarvioidaan metsäluonnon arvojen näkökulmasta ja käynnistetään tarvittavilta osin uusi asemakaavoitusprosessi, jonka tavoitteena on poistaa alueen arvokkaimpiin kohtiin osoitettu asuinrakentaminen. Aloitteiden johdosta kaupunkiympäristölautakunta antoi erilliset lausunnot 21.12.2021 ja Kaupunginvaltuusto päätti 2.3.2022 katsoa aloitteet loppuun käsitellyiksi. Samalla kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen: Kaupunginvaltuusto edellyttää selvitettävän mahdollisuutta varmistaa rakentamattoman metsäluonnon riittävyys alueella siten, että sen luontoarvoista tehdään uusi ja päivitetty selvitys.

Kaupunkiympäristön toimiala käynnisti strategian mukaisesti Stansvikinkallion asemakaava-alueella uudelleenarvioinnin niillä tonteilla, joita ei vielä ollut luovutettu rakennuttajille, sekä käynnisti asemakaavan muutoksen laatimisen.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Pääosa kaava-alueesta on metsäistä, korkeuseroiltaan vaihtelevaa kalliomaastoa. Alue rajautuu pohjoisessa Stansvikinkallionkadun varrelle rakennettaviin asuinkortteleihin ja lännessä Varisluodonkatuun sekä sen varrelle rakennettavaan asuinkortteliin sekä Kruunuvuorenrannan kaupalliseen keskukseen ja palvelukortteliin, johon sijoittuu suomen- ja ruotsinkielinen päiväkoti, ylä- ja alakoulu sekä liikuntakeskus. Idässä alue rajautuu Stansvikin kartanoalueeseen sekä sen reuna-alueilla kasvavaan sekametsään. Stansvikin kartanoympäristö on kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä alue. Kaava-alueen kaakkoiskulma ulottuu noin 0,5 hehtaarin laajuiselle valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön (RKY) sekä maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön alueelle (Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus). Etelässä alue rajautuu esteettömäksi uimarannaksi rakennettavaan merenrantaan sekä sitä reunustavaan, metsäiseen ja rakentamattomaksi jäävään rantavyöhykkeeseen.

Suunnittelualueen kaakkoisosassa sijaitsee Uusikylän kesämaja-alue. Alueella sijaitsee nykyisin 30 mökkiä, joista 26 sijoittuu Stansvikinkallion asemakaava-alueelle. Uusikylässä sijaitseville kesämajoille on lainvoimaisessa Stansvikin asemakaavassa osoitettu korvaavat paikat Stansvikin kartanoalueen itärannalla sijaitsevasta Vanhakylän kesämaja-alueelta.

Helsingin kaupunki omistaa alueen. Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Voimassa olevassa asemakaavassa (2020) alue on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi, lähivirkistysalueeksi ja katualueeksi. Asuinrakentamista on lainvoimaisessa kaavassa tällä alueella 37 800 k-m2, mikä tarkoittaa noin 900 asukasta.

Helsingin yleiskaavassa 2016 alue on osoitettu kokonaisuudessaan asuntovaltaiseksi alueeksi A3. Alueen eteläosassa on lainvoimainen Kruunuvuorenrannan osayleiskaava, jossa alue on merkitty uimaranta-alueeksi.

Alueella voimassa olevat asemakaavat:

Alueella on voimassa asemakaavat 12580 (19.12.2022), 12410 (18.11.2020)

Voimassa olevassa asemakaavassa alue on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi, lähivirkistysalueeksi ja katualueeksi.

Kaupunki omistaa alueen.

Kaavoitus on tullut vireille kaupungin aloitteesta. Syksyllä 2021 hyväksytyssä Helsingin Kasvun paikka -kaupunkistrategiassa 2021–2024 linjattiin, että Kruunuvuorenrannan alueella oleva Stansvikinkallion asemakaava uudelleenarvioidaan metsäluonnon arvojen näkökulmasta. Lisäksi syksyllä 2021 tehtiin kolme samansisältöistä valtuustoaloitetta, joissa esitettiin Stansvikinkallion asemakaavan esirakentamisen ja tontinluovutuksen lykkäämistä sekä kaavan uudelleenarviointia metsäluonnon arvojen pohjalta siten, että arvokkaimmille alueille osoitettu asuinrakentaminen poistetaan. Kaupunginvaltuusto päätti 2.3.2022 katsoa aloitteet loppuun käsitellyiksi ja edellytti samalla selvitettäväksi mahdollisuutta turvata rakentamattoman metsäluonnon riittävyys laatimalla alueesta päivitetty luontoselvitys.

Kaavaratkaisun kustannukset

Kaavaratkaisun toteuttamisesta aiheutuu kaupungille kustannuksia. Kruunusillat -investointi ja tonttitulot

Kaavamuutos alueella on lainvoimaisessa kaavassa 37 800 k-m2 / 900 asukasta, mikä on 6,5 % koko Kruunuvuorenrannan projektialueen kerrosalasta ja asukkaista (mukana Gunillankallio ja Borgströminmäki, jotka liittyvät Laajasalan vanhempaan alueeseen) ja vastaavasti 8,5 % osayleiskaavan alueesta, johon Gunillankallion ja Borgströminmäen alueet eivät kuulu. Lainvoimaisen kaavan mukaiset tonttitulot olisivat noin 45–57 milj. euroa (tonttihinta arvioitu 1200-1500 €/k-m2).

Kaavaluonnoksessa rakennusoikeutta on huomattavasti vähemmän, 10 600 k-m2, ja sen arvo tonttituloina kaupungille on karkeasti arvioiden 12 – 16 milj. euroa. Kaavamuutoksen myötä kerrosala vähenee 27 200 k-m2, mikä tarkoittaa tonttituloina noin 33 - 41 milj. euroa. Lisäksi menetetään mahdollisuus asuntoihin upealla paikalla keskeisten palveluiden ja joukkoliikennepysäkkien ja virkistysalueiden välittömässä läheisyydessä.

Kaavaluonnoksessa on säilytetty nykyistä metsää merkittävästi enemmän ja rakennettu ala on enää kuudesosa lainvoimaisen kaavan rakennetusta alasta. Alueen vieressä rakenteilla olevat kadut palvelevat aiemmin luovutettuja kortteleita. Tässä kaavassa näiden katujen toiselle puolelle esitetty rakentaminen on kaupunkitaloudellisesti ja kaupunkikuvallisesti järkevää ja vähentää muutoksen vaikutuksia tonttituloihin ja Kruunusillat-raitiotieinvestointiin.

Laajasaloon suunnitellussa maankäytössä on tapahtunut muutoksia Kruunusillat -hankkeen hyväksymisen (v. 2016) sekä enimmäishinnan korottamisen (v. 2021) jälkeen tehtyjen päätösten vuoksi. Hankkeen kannattavuus ei ole Laajasalon asukasmäärämuutosten vuoksi oleellisesti heikentynyt, vaikka rakentamisalueita on poistunut pikaraition varrelta sekä asukkaiden kannalta houkuttelevimmilta merenranta-alueilta. On kuitenkin selvää, että hankkeen yhteiskuntataloudellista kannattavuutta parantaa tehokas rakentaminen raideinvestoinnin varrella ja vastaavasti heikentää, mikäli suunniteltua rakentamista ei toteuteta. Yleiskaavassa 2016 rakentamisalueet on keskitetty raitiotien vaikutuspiiriin ja kalliille investoinnille olisi kaupunkitalouden kannalta järkevä saada paljon käyttäjiä.

Laajasalon asukasmäärän arvioitiin Kruunusillat-hankkeen hankepäätöksen yhteydessä 2016 olevan kokonaisuutena vuoteen 2050 mennessä noin 35 000–40 000 asukasta, ilman Vartiosaarta. Vuoden 2021 Kruunusillat-hankkeen enimmäishinnan korotuspäätöksen yhteydessä arvio oli tarkentunut noin 35 000 asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä. Asukasmäärät ovat olleet arvioita, jotka tarkentuvat yksityiskohtaisemman suunnittelun kautta.

Suhteessa Kruunusillat-hankkeen kaavojen ohjelmoinnin aikaiseen arvioon, rakennusoikeus on Laajasalossa vähentynyt suunnitellusta yhteensä noin 85 000 k-m2. Tämä tarkoittaa noin 2 000 asukasta.

Palvelu- ja jäteyhtiöt

Kruunuvuorenrannan alueelle toimii alueellinen jätteiden putkikeräysjärjestelmä (Kruunuvuorenrannan jätteen putkikeräys Oy) ja alueellinen palveluyhtiö (Kruunuvuorenrannan Palvelu Oy). Kruunuvuorenrannan jätteen putkikeräys Oy ja Kruunuvuorenrannan Palvelu Oy toimivat omakustannusperiaatteella. Kaavaratkaisun myötä alueen ennakoitu rakennusoikeus vähenee 27 200 k-m2, millä on negatiivisia vaikutuksia palvelu- ja jäteyhtiön toimintaan.

Kruunuvuorenrannan palveluyhtiön kannalta tämä tarkoittaa D-osakkeiden merkintähinnan menetyksinä arviolta 700 000 euron menetykset sekä vuosittaisena käyttökorvausmenetyksinä 16 000 € /v. Alueella on rakentamatta vielä kaksi asukkaiden yhteistilaa meren rannalle, saunakylä uimarannan eteläpuolelle sekä toinen asukastila länsirannalle Haakoninlahden pohjukan viereen. Asuinrakentamisen vähenemisestä johtuvat negatiiviset vaikutukset palveluyhtiön talouteen heijastuvat asukastilojen laatuun ja toimintamahdollisuuksiin sekä mahdolliseen hankkeiden toteuttamatta jättämiseen.

Kaavaratkaisun myötä alueen yhteisiä jäte- ja palvelujärjestelmän kuluja jaetaan ennakoitua pienemmän käyttäjäjoukon kesken. Tämän vuoksi muiden asukkaiden palvelumaksut nousisivat arviolta 4-5% eli esimerkiksi noin 34 €/kk maksava 100 m² asunnon jätepalvelu nousisi noin 35,6 euroon kuukaudessa. Muutos heikentää myös jäteyhtiön taloutta vähentämällä investointituloja arviolta noin 1,1 miljoonaa euroa ja voi heikentää kassavirtaa niin, että yhtiö joutuu mahdollisesti ottamaan lisää lainaa tulevaisuudessa, mutta nykyarvion mukaan nykyisten osakkaiden ei todennäköisesti tarvitsisi lisäpääomittaa yhtiötä.

Investointikustannukset:

• Kadut ja liikennealueet 300 000 euroa
• Puistot ja viheralueet 300 000 euroa
• Investointikustannukset yhteensä 600 000 euroa.

Kadut ja liikennealueet sisältää kaavan sisältävän pohjoisen pp/h alueen sekä korttelin 49932 molemmin puolin sijaitsevat aukiot. Kustannus sisältää niiden tarvitseman louhinnan.

Puistojen ja viheralueiden kustannukset pitää sisällään polkujen muokkauksia sekä koirapuiston.

Tulovaikutukset:

Kaavoitettavan kerrosalan rakennusoikeuden arvo on karkeasti arvioiden 12-16 milj. euroa.

Lainvoimaisessa asemakaavassa rakennusoikeuden arvo on arvioitu olevan noin 45-57 milj. euroa. Kaavamuutoksen myötä menetetään tonttituloina noin 33-41 milj. euroa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa esitetään kaavan valmisteluaikana toteutettu vuorovaikutus, yhteenvedot saaduista viranomais- ja asiantuntijatahojen kannanotoista sekä osallisten mielipiteistä ja vastineet niissä esitettyihin huomautuksiin.

Viranomais- ja asiantuntijayhteistyö

Valmistelu on tehty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen kanssa. Valmistelun aikana on tehty yhteistyötä lisäksi seuraavien viranomais- ja asiantuntijatahojen kanssa:

• Digita Oy
• DNA Oyj
• Elisa Oyj
• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Lupa- ja valvontavirasto
• keskushallinto

Viranomaisten kannanotot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä valmisteluaineistosta kohdistuivat vesihuollon tilavarauksiin ja korttelikohtaisia kierrätyspisteitä sekä näkymiin Stansvikintieltä. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että infralle on riittävät tilavaraukset sekä poistamalla lainvoimaisen kaavan korttelialueita. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Viranomaisten kannanotot valmisteluaineistosta kohdistuivat vesi- ja jätehuoltoon, Suomenlinnan suojavyöhykkeelle rakentamiseen, pelastustoimintaan, rakennettuun kulttuuriympäristöön ja maisemaan, arkeologiseen kulttuuriperintöön, luonnonsuojeluun, lepakkoselvityksen johtopäätöksiin ja polkuverkostoon. Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että lepakkoselvityksen johtopäätösosiosta on tehty uusi versio uusimman kaavaratkaisun mukaisesti. Vastineet kannanottoihin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Mielipiteet

OAS-aineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 8 kpl.

Mielipiteet koskivat metsäalueiden säilyttämistä, lainvoimaisessa kaavassa olevien korttelialueiden poistamista, metsän virkistyskäyttöä, laajempaa vaikutustenarviointia, Stansvikin kartanon alueen liittämistä kaava-alueeseen, Stansvikin kartanon alueelle laadittuja puisto- ja katusuunnitelmia, liito-orava havaintoa sekä lintujen huomioimista rakentamisessa. Vastineet mielipiteisiin on esitetty vuorovaikutusraportissa.

Luonnosaineistosta saapui kirjallisia mielipiteitä 37 kpl.

Mielipiteistä oli adresseja 1 kpl (allekirjoittajia yhteensä 26).

Kaavaratkaisun hyvinä puolina pidettyjä asioita

Valtaosassa mielipiteistä uutta kaavaluonnosta pidetään merkittävänä parannuksena aiempaan asemakaavaan verrattuna. Erityistä kiitosta saavat rakentamisen voimakas vähentäminen, laajojen metsä- ja virkistysalueiden säilyminen sekä luonnon ennallistamiseen panostaminen. Monien mielipiteiden mukaan kaava onnistuu tasapainottamaan luontoarvojen turvaamisen ja kaupunkirakenteen kehittämisen, ja sitä pidetään realistisena kompromissina pitkään jatkuneessa prosessissa. Useat asukkaat korostavat myös tarvetta saada kaava vihdoin etenemään ja päättää valituskierteet, jotta metsän kuluminen saadaan hallintaan ja kulkua ohjattua.

Rakentamisen osalta osassa mielipiteistä kannatetaan kuutta kaavaan jäävää pistetaloa kaupunkirakenteen reunoilla, jotta alueelle saadaan riittävästi asukkaita palvelujen rahoittamiseksi ja palveluyhtiöiden kustannusten jakamiseksi. Koirapuiston sijoittamista Uusikylän alueelle pidetään onnistuneena ratkaisuna ja tarpeellisena palveluna koiravaltaisessa kaupunginosassa. Kiitosta saavat myös hyvät joukkoliikenneyhteydet, koulujen, päiväkotien ja uimarannan läheisyys sekä se, että kaava tukee lapsiperheille tärkeää lähiluontoa.

Kaavaratkaisun huonoina puolina pidettyjä asioita

Merkittävässä osassa mielipiteistä katsotaan, ettei kaava mene luontoarvojen turvaamisessa vielä riittävän pitkälle. Kritiikki kohdistuu erityisesti siihen, että rakentamista edelleen esitetään vanhalle ja monimuotoiselle metsä- ja kallioalueelle. Useat mielipiteet vaativat nollavaihtoehtoa ja lisärakentamisen poistamista kokonaan uudelleenarvioitavalta alueelta. Esille nostetaan huolia rakentamisen reunavaikutuksista, metsän pirstoutumisesta, kulumisen lisääntymisestä sekä lepakoiden, lahopuun, korpien ja geologisesti arvokkaiden muodostumien säilymisestä. Osa katsoo luontoselvitykset puutteellisiksi tai liian suppeasti rajatuiksi.

Uusikylän kesämaja-alue herättää voimakkaasti ristiriitaisia näkemyksiä. Useat mielipiteet vaativat kesämajojen säilyttämistä kulttuurihistoriallisesti arvokkaana, yhteisöllisenä ja luontoa vaalivana kokonaisuutena, ja vastustavat niiden purkamista ja siirtämistä. Näissä mielipiteissä kesämajat nähdään pikemminkin luontoa suojelevana kuin sen arvoja heikentävänä tekijänä. Toisaalta osa mielipiteistä pitää mökkien purkamista välttämättömänä alueen yleisen käytön, maiseman ja ennallistamisen kannalta.

Lisäksi huolta herättävät kaavamuutoksen taloudelliset vaikutukset: rakennusoikeuden väheneminen, palveluyhtiöiden rahoitusvajeet, käyttömaksujen mahdollinen nousu sekä Kruunusiltojen investoinnin kannattavuuden heikkeneminen. Osa mielipiteistä tuo esiin yleisemmin asuntomarkkinoiden tilanteen ja kyseenalaistaa uuden asuntotuotannon tarpeen alueella, jossa on jo tyhjiä asuntoja.

Mielipiteissä esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että lepakkoselvityksen johtopäätösosiosta on tehty uusi päivitetty versio kaavaluonnoksen mukaisella maankäyttöratkaisulla ja kaavaselostusta on päivitetty.

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelut ja vaikutukset ilmenevät liitteenä olevasta asemakaavaselostuksesta.

Sovelletut säännökset

Alueidenkäyttölaki/Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) 9 §, 51 §, 52 §, 54 §, 55 §, 55a §, 57 §, 59 §, 62 §, 63 §, 65 §.

Maankäyttö- ja rakennusasetus (895/1999) 27 §, 28 §, 30 §.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kaupunkiympäristölautakunta päättää yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä muun maankäytön ohjaamisesta.

Jatkotoimenpiteet

Asemakaavoituspalvelu asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville verkkosivuille https://www.hel.fi/suunnitelmat(Länk leder till extern tjänst). Nähtävilläolosta ilmoitetaan verkkosivuilla www.hel.fi/kaavakuulutukset(Länk leder till extern tjänst).
Asemakaavoituspalvelu pyytää kaavaehdotuksesta lausunnot seuraavilta tahoilta:

• sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala/Pelastuslaitos
• kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala/Kaupunginmuseo
• Helen Oy
• Helen Sähköverkko Oy
• Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY)
• Lupa- ja valvontavirasto
• Museovirasto
• muut mahdolliset tahot

Detta beslut publicerades 08.06.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §