Östersundomin osayleiskaavaehdotus ja sen asettaminen nähtäville

Diarienummer HEL 2021-011485

Östersundomin osayleiskaavaehdotus ja sen asettaminen nähtäville

Ärende 5. / 353 §

Nämnder och direktioner

Beslutsfattare: Stadsmiljönämnden

Päätös

Kaupunkiympäristölautakunta päätti panna asian pöydälle.

Käsittely

Asian aikana kuultavina olivat yleiskaavasuunnittelija Katri Backman, yleiskaavasuunnittelija Iiris Karvinen, liikenneinsinööri Markus Granholm, projektipäällikkö Kirsi Lilja, maisema-arkkitehti Antonina Myllymäki ja tiimipäällikkö Anne Karlsson. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.

Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle Johanna Laisaaren ehdotuksesta.

Kaupunkiympäristölautakunta päättää

asettaa 2.6.2026 päivätyn Östersundomin osayleiskaavaehdotuksen nro 12583(liite nro 3) julkisesti nähtäville 30 päiväksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 19 § mukaisesti. Osayleiskaava koskee Helsingin kaupungin kaupunginosia 54 (Vuosaari Mustavuoren osalta), 55 (Östersundom), 56 (Salmenkallio), 57 (Talosaari), 58 (Karhusaari), 59 (Ultuna)
antaa vuorovaikutusraportista ilmenevät vastineet esitettyihin mielipiteisiin ja kannanottoihin (liite 17). Päätösasiakirjat ja vuorovaikutusraportti ovat luettavissa Kaupunkiympäristön toimialan asiakaspalvelussa, Työpajankatu 8 (puh. 09 310 22111), sekä internet-sivuilla:

https://paatokset.hel.fi/fi/asia/hel-2021-011485

että maankäytön yleissuunnittelupalvelu pyytää ehdotuksesta tarvittavat lausunnot
valtuuttaa maankäytön yleissuunnittelupalvelun tekemään ehdotukseen vähäisiä muutoksia ja tarkistuksia, jotka eivät olennaisesti muuta ehdotuksen sisältöä

Samalla lautakunta esittää kaupunginhallitukselle

osayleiskaavaehdotuksen nro 12583 hyväksymistä, mikäli ehdotuksesta ei tehdä alueidenkäyttölain 65 §:n mukaisia muistutuksia eivätkä ehdotuksesta annetut lausunnot anna aihetta asian käsittelemiselle uudelleen kaupunkiympäristölautakunnassa.

Kaavaratkaisun keskeinen sisältö

Östersundomista suunnitellaan luonnonläheistä, asuntotarjonnaltaan houkuttelevaa ja monipuolista raideliikenteeseen perustuvaa aluetta, jossa luonto, meri ja palvelut ovat lähellä. Alue tarjoaa monimuotoista asumista laajojen luonnonsuojelu- ja virkistysalueiden lähellä sekä mahdollistaa uusia sijoittumispaikkoja yrityksille. Kaavan mahdollistama asukasmäärä luo erinomaisen potentiaalin lähipalveluille omalla alueella ja palvelut ovat saavutettavissa kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä. Pikaraitiotie kytkee alueen osaksi raideliikenteen verkostokaupunkia. Kaavaratkaisulla suojellaan lisäksi poikkeuksellisen laaja luontoalueiden kokonaisuus, joka turvaa luonnon monimuotoisuutta Helsingissä.

Maakuntakaava edellyttää, että alueen maankäyttö suunnitellaan ja mitoitetaan raideliikenteen toimintaedellytyksiä suosivaksi, ja että sen toteuttaminen kytketään raideliikenteen toteuttamispäätökseen. Osayleiskaavalla on tarkennettu maakuntakaavan ratkaisua siten, että luonnon monimuotoisuutta ylläpitävät alueet ja yhteydet säilyvät laajempina ja eheämpinä. Suunnittelussa on noudatettu lieventämishierarkiaa: ensisijaista on ollut luontohaitan välttäminen sijoittamalla rakennettavat alueet mahdollisimman hyvin olevan yhdyskuntarakenteen ja liikenneverkon yhteyteen, ja välttämällä luonnon ydinalueiden pirstomista. Tällä on tavoiteltu alueen lajiston ja luontotyyppien monimuotoisuuden säilyttämistä. Luontoalueille ja ekologiselle verkostolle rakentamisesta ja asukasmäärän kasvusta johtuvia heikennyksiä on lievennetty vahvistamalla ekologisia yhteyksiä ja osoittamalla laajoja varauksia suojelualueille. Kaavamääräykset luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimpien alueiden huomioimisesta ja arvojen turvaamisesta ohjaavat toteuttamaan lieventämishierarkiaa myös osayleiskaavaa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Niitä heikennyksiä, joita ei pystytä lieventämään, on mahdollista kompensoida jatkosuunnittelussa vahvistamalla luonnon monimuotoisuutta siihen soveltuvilla alueilla.

Osayleiskaavaehdotus koskee koko Östersundomin suurpiiriä sekä sitä osaa Mustavuoren osa-alueesta, joka ei kuulunut Helsingin yleiskaavaan 2016.

Östersundomin osayleiskaava on kaupungin kasvuun ja asuntotuotantoon liittyvien pitkän aikavälin tavoitteiden kannalta merkittävä kokonaisuus. Osayleiskaava mahdollistaa noin 30 000–40 000 asukkaan ja 4000–6000 työpaikan alueen. Osayleiskaavan joukkoliikenneratkaisu perustuu pikaraitiotiehen, joka kulkee olemassa olevaa Uuden Porvoontien väylää mukaillen. Uusi yhdyskuntarakenne kytkeytyy pikaraitiotiehen sekä olemassa olevaan rakenteeseen. Ratkaisu mahdollistaa luontoalueiden säilymisen mahdollisimman laajoina ja yhtenäisinä.

Osayleiskaavan keskustatoimintojen alueet muodostuvat pikaraitiotien varrelle. Suurin keskusta-alue on Sakarinmäki ja toinen Östersundomin keskusta. Keskustatoimintojen alueita kehitetään sekoittuneiksi niin toiminnoiltaan kuin rakenteeltaankin. Tavoitteena on, että lähipalvelut ovat saavutettavissa kävellen, pyörällä tai joukkoliikenteellä.

Kaava mahdollistaa monipuolisen asuntorakenteen ja asuinalueet muodostuvat keskustan tehokkaammista kerrostalo- ja kaupunkipientalovaltaisista alueista sekä uusista ja täydentyvistä pientalovaltaisista alueista.

Porvoonväylän ja Kehä III:n varsilta on osoitettu alueita työpaikkatoiminnoille. Työpaikka-alueilla vastataan yritystonttikysyntään, erilaisiin työpaikka-, energiahuollon ja muihin tilaa vievien toimintojen tarpeisiin sekä varastointiin. Lisäksi on varauduttu raskaan liikenteen taukopaikan rakentamiseen Porvoonväylän varrelle.

Sen lisäksi, että osayleiskaava ratkaisee alueen kaupunkirakenteen, merkittävää on luontoalueina säilyvien alueiden määrittely. Alueelle osoitetaan merkittävä määrä uusia luonnonsuojelualueita sekä asukkaiden tarvitsemia retkeily-, ulkoilu- ja virkistysalueita, jotka osaltaan vähentävät herkkien luontoalueiden käyttöpainetta. Suunnittelualueen pinta-alasta noin kolmannes on osoitettu luonnonsuojelualueiksi, samoin virkistysalueita on noin kolmannes ja rakentamisalueita noin kolmannes. Suojeltujen luontoalueiden pinta-ala yli kaksinkertaistuu nykyisestä noin 400 hehtaarista lähes 1000 hehtaariin.

Osayleiskaavassa on osoitettu keskeisin ekologinen verkosto ja sen kytkeytyneisyys sekä seudulliset viheryhteydet. Ekologisten yhteyksien säilymiseen ja vahvistamiseen on kiinnitetty erityisesti huomiota, ja epäjatkuvuuskohtia vahvistetaan mm. vihersilloilla ja metsitettävällä alueella. Keskeiset ekologiset runkoyhteydet Mustavuoren ja Salmenkallion metsäalueilta Sipoonkorpeen sekä merenlahtien lintuvesien Natura-alueelta Sipoonkorpeen kulkevat pääasiassa nykyisillä metsäisillä alueilla ja nämä on huomioitu kaavaratkaisussa mahdollisimman hyvin.

Alueen toteutuminen on sidottu raideliikenteen toteuttamispäätökseen ja alue toteutuu eri vaiheissa. Ennen raideyhteyden toteutumista edistetään vakiintuneiden pientaloalueiden täydennysrakentamista, viher- ja virkistysverkoston kehittämistä sekä sellaisten työpaikka-alueiden toteutumista, jotka eivät aiheuta merkittävää työmatkaliikennettä. Laajempi alueen rakentaminen on mahdollista vasta sitovan raideliikennepäätöksen jälkeen.

Kaavaehdotusvaiheessa vaikutusten arviointeja on päivitetty ja täydennetty mm. liikenteeseen, palveluverkkoon, luontoon, ilmastoon, ihmisten elinoloihin, elinkeinoihin ja kaavatalouteen liittyen.

Kaavakartan lisäksi on päivitetty luontoteemakartta, viher- ja virkistysverkostosuunnitelma sekä arvokkaiden kulttuuriympäristöjen teemakartta, jotka ovat osa kaava-asiakirjoja, mutta eivät ole oikeusvaikutteisia.

Kaavaratkaisun toteuttaminen mahdollistaa alueella monipuolisen asuntotarjonnan lisäämisen ja seudullisen yhdyskuntarakenteen täydentymisen olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön ja raideliikenteeseen tukeutuen samalla kun alueen keskeisimmät luontoarvot huomioidaan ja niiden säilyminen turvataan. Kaavaratkaisu tukee nykyisten pientaloalueiden täydentymistä ja edesauttaa palvelujen säilymistä alueella, kun asukasluvun lasku alueella taittuu. Vastaavasti on tarkoitus kehittää alueen virkistysverkostoa ja vastata työpaikka-alueiden kysyntään. Pidemmällä aikavälillä, kun raideliikenteestä on tehty sitova toteuttamispäätös, kaava mahdollistaa raideliikenteeseen perustuvan uuden pientalovaltaisen alueen, jossa on monipuolisia asuinalueita, omat lähipalvelut ja laajat luonto- ja virkistysalueet. Kaava vastaa osaltaan Helsingin väestönkasvuun pitkällä aikavälillä sekä ratkaisee alueen muut maankäyttötarpeet. Kaava myös avaa mahdollisuuksia kaupunkistrategian mukaiseen pientaloalueiden kehittämiseen.

Osayleiskaavaluonnoksesta on laadittu Natura-arviointi, jonka mukaan kaavasta ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-alueiden perusteena oleville luontoarvoille, kun arviointiraportissa esitetyt lieventämistoimet huomioidaan kaavan jatkosuunnittelussa. Uudenmaan ELY-keskus on antanut arvioinnista lausunnon huhtikuussa 2025. ELY-keskus piti arviointiraportin johtopäätöksiä pääosin perusteltuina, mutta esitti lisäksi joitakin täsmennyksiä vaadittaviin lieventämistoimiin. Lieventämistoimet koskevat Sipoonkorven ja Salmenkallion välisen ekologisen yhteyden kehittämistä ja sen toimivuuden varmistamista jo ennen Östersundomin keskuksen alueen laajamittaisempaa rakentamista. Näistä lieventämistoimista määrätään kaavaehdotuksessa.

Päätökset kaavaratkaisun pohjana

Kaavoitusta ohjaavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Niiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioiminen kaavoituksessa. Tavoitteet tähtäävät mm. vähähiiliseen yhdyskuntarakenteeseen, terveelliseen ja turvalliseen elinympäristöön, valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriperinnön turvaamiseen ja luonnon monimuotoisuuden säilymiseen.

Östersundomin alue liitettiin Helsinkiin 2009. Helsinki, Vantaa ja Sipoo laativat Östersundomin alueelle kuntien yhteistä yleiskaavaa vuosina 2011–2018. Korkein hallinto-oikeus kumosi kaavan hyväksymispäätöksen 10.5.2021. Kumoaminen perustui erityisesti Natura-verkostoon kuuluville alueille kohdistuviin haitallisiin vaikutuksiin. Korkein hallinto-oikeus piti kuitenkin voimassa Östersundomin maakuntakaavan, joka ohjaa alueen yleiskaavoitusta.

Maakuntakaavan keskeisimmät suunnitteluperiaatteet ovat olleet alueen ekologisten yhteyksien turvaaminen, Natura 2000 –verkostoon kuuluvien alueiden luonnonarvojen merkittävän heikentymisen välttäminen sekä taajamarakenteen sitominen raideliikenteeseen. Maakuntakaavan kaavamääräykset edellyttävät, että alueen maankäyttö suunnitellaan ja mitoitetaan raideliikenteen toimintaedellytyksiä suosivaksi, ja että sen toteuttaminen kytketään raideliikenteen toteuttamispäätökseen.

Helsingin yleiskaava 2016 on tullut voimaan joulukuussa 2018. Östersundom ei kuulu Yleiskaavan 2016 alueeseen. Östersundomin osayleiskaava sovitetaan yleiskaava 2016:n sisältöön siltä osin kuin alue rajautuu osayleiskaava-alueeseen.

Östersundomin osayleiskaavoitus ohjelmoitiin Yleiskaavan toteuttamisohjelman 2022 valmistelun yhteydessä. 13.6.2022 kaupunginhallitus hyväksyi yleiskaavan toteuttamisohjelman 2022 Helsingin yleiskaavan 2016 mukaisen maankäytön sekä ajantasaisen yleiskaavakokonaisuuden jatkosuunnittelun aikataulutuksen pohjaksi.

Yleiskaavan toteuttamisohjelmassa 2025 Östersundomin osayleiskaavoitus on jaksotettu lyhyelle aikavälille 2025–2029 ja samaan aikajaksoon sisältyy myös uusien työpaikka-alueiden, alueen täydennysrakentamisen sekä kehitettävän viherlinjan suunnittelua. Osayleiskaavaa tarkentava suunnittelu ajoittuu keskipitkälle aikavälille 2030–2034 ja 2035–2039.

Helsingin maanalainen yleiskaava on tullut voimaan 19.8.2021. Maanalainen yleiskaava on voimassa yhdessä maanpäällisten yleiskaavojen kanssa. Maanalainen yleiskaava huomioi jo rakennetut maanalaiset tilat ja turvaa yhteiskunnalle elintärkeiden uusien hankkeiden tilavaraukset. Suunnittelualue on osoitettu maanalaisessa yleiskaavassa merkinnällä ”alueen osa, jolla maanalaista maankäyttöä ei ole ratkaistu lukuun ottamatta Östersundomin jätevedenpuhdistamoa, yhteiskäyttötunnelia sekä Kilpilahti-Vuosaari-tunnelia.” Mainitut hankkeet on osoitettu maanalaisessa yleiskaavassa.

Östersundomin nykyisten pientaloalueiden asemakaavoitusohjelmassa on määritelty ne alueet, joilla vakiintuneiden pientaloalueiden täydennysrakentaminen on mahdollista ennen osayleiskaavan voimaantuloa ja raideliikenteeseen perustuvaa aluerakentamista.

Helsingin kaupunkistrategian 2025–2029 mukaan valtuustokauden aikana edistetään Östersundomin asuinaluetta koskevaa päätöksentekoa ja ensimmäisessä vaiheessa Östersundomia kehitetään modernin luonnonläheisen pientaloasumisen mallikaupunkina. Kaupunkistrategiassa todetaan myös, että Östersundomin osayleiskaavoituksen yhtenä päämääränä on luonnoltaan arvokkaimpien alueiden säilyttäminen yhdessä Östersundomin maankäytöllisten tavoitteiden edistämisen kanssa.

Kaavaratkaisu edesauttaa kaupungin strategisten tavoitteiden toteumista kehittämällä Östersundomia ensimmäisessä vaiheessa pientaloasumisen kohteena. Samoin osayleiskaava vastaa strategian tavoitteeseen osoittamalla uusia luonnonsuojelualueita luonnonsuojelualueohjelman mukaisesti ja säilyttämällä nämä luonnoltaan arvokkaimmat alueet.

Östersundomin osayleiskaavan suunnitteluperiaatteet laadittiin vuonna 2023 maankäyttöskenaarioiden ja vaikutusarviointien sekä saadun palautteen pohjalta. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 19.12.2023 Östersundomin osayleiskaavan suunnitteluperiaatteet jatkosuunnittelun pohjaksi.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi 18.3.2025 Östersundomin osayleiskaavan kaavaluonnoksen (päivätty 28.1.2025) jatkosuunnittelun pohjaksi.

Alueen lähtökohdat ja nykytilanne

Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 29,2 km², josta maapinta-alaa on noin 26,7 km². Alueen asukasluku on 1 755 (31.12.2024) ja työpaikkamäärä 486 (vuonna 2023) ( www.aluesarjat.fi(Länk leder till extern tjänst)).

Natura- tai luonnonsuojelualueita kaava-alueella on yhteensä 4 km2, joka on lähes 14 prosenttia kaava-alueen pinta-alasta.

Helsingin kaupunki omistaa 59 prosenttia suunnittelualueen maapinta-alasta. Kaavoitus on tullut vireille kaupungin omasta aloitteesta.

Östersundomin alueella ei ole tällä hetkellä voimassa olevaa yleiskaavaa, lukuun ottamatta rakennuslain aikaisia oikeusvaikutuksettomia, pienialaisia ja vanhentuneita osayleiskaavoja 1970–90-luvuilta. Helsinkiin liitetyn ns. Västerkullan kiilan osalta on voimassa Kaakkois-Vantaan osayleiskaava (tullut voimaan 28.4.2004).

Suurin osa alueesta on asemakaavoittamatonta. Alueella on voimassa olevat asemakaavat Landbossa, Karhusaaressa, Östersundomin kartanon ja Knutersintien välisellä alueella, Sakarinmäen koulun, Sakarintien ja Kraputien alueilla sekä Korsnäsissä. Kunnanosaliitoksen jälkeen Helsinki on tehnyt Östersundomissa viisi pienialaista asemakaavamuutosta; neljä Karhusaaressa ja yhden Landbossa.

Alueella on käynnissä asemakaavoitus Karhusaaren pohjoisosissa (hankenumero 1402_11). Landbossa (4604_4) pientaloalueen täydennysrakentamista mahdollistava asemakaava on saanut lainvoiman. Lisäksi Mastokuja 11:ssä on ehdotusvaiheessa oleva asemakaava (kaavanumero 12583). Näiden lisäksi Östersundomin alueelle on laadittu edellä mainittu pientaloalueiden asemakaavoitusohjelma. Ohjelman tavoitteena on mahdollistaa olemassa olevien pientaloalueiden pienimuotoinen täydennysrakentaminen asemakaavamuutoksin. Syksyllä 2025 käynnistyi asemakaavoitusohjelman mukaisten asemakaavojen laadinta Vikkullantien, Kärrin, Östersundomin kappelin ympäristön, Ribbingön, Degermossan ja Puroniityn alueille täydennysrakentamisen ohjaamiseksi.

Kaavaratkaisun toteuttaminen ja kustannukset

Ensimmäisessä vaiheessa, arviolta 2020–2030-luvuilla, toteutetaan alueen nykyisten pientaloalueiden täydennysrakentamista ja mahdollisesti työpaikka-alueiden rakentamista. Nämä edellyttävät alueen vesihuoltokapasiteetin parantamista. Työpaikka-alueiden rakentuminen edellyttää myös energiaverkoston sekä tieyhteyksien rakentamista. Myös alueen viher- ja virkistysverkostoa kehitetään. Ennen Östersundomin keskusta-alueen rakentamista on toteutettava ekologisen yhteyden kehitettävä osa ja perustettava Salmenkallion luonnonsuojelualue sekä toteutettava alueen kulunohjaus.

Laajempi alueen rakentaminen on mahdollista sitovan raideliikennepäätöksen jälkeen. Laajemman rakentamisen arvioidaan alkavan aikaisintaan 2040-luvulla. Alueen rakentamisen on arvioitu kestävän noin 2070-luvun lopulle.

Osayleiskaavaratkaisu vaatii investointeja esirakentamiseen, kuten pohjanvahvistuksiin ja alueen yleistasauksen nostoon. Investointeja syntyy rakennettavista kaduista, puistoista, silloista, jalankulku- ja pyöräilyinfrasta, järjestelmistä kuten kunnallisteknisistä verkostoista, hulevesien hallinnasta, valaistuksesta sekä sähkö- tele- ja lämmitys- ja energiaverkoista. Alueella on merkittäviä viher-, maisema-, ja luonnonsuojelukohteita, joista aiheutuviin kustannuksiin on varauduttu. Karhusaareen on suunniteltu ajoneuvoliikenteelle silta. Lisäksi alueen merkittäviin liikenneinvestointeihin kuuluu rakennettava raitiotie.

Kaupungin infrainvestointien kustannusten on arvioitu olevan yhteensä 865 milj.€. Kaupungin arvioidut tonttitulot 883 milj.€ kattavat kaupungin infrainvestoinnit (arviot v. 2026 hinnoin). Lisäksi alueen asukasluvun kasvaessa palveluinfraan, kuten kouluihin ja päiväkoteihin, tulee investoida. Alueelle on arvioitu kustannuksia myös muista palvelurakennuksista, joita ovat esimerkiksi kulttuurin ja vapaa-ajan palvelujen vaatimat tilat. Palvelurakentamisen kustannukset ovat merkittävät (arviolta 376 milj. euroa), mutta ennakoidulla väestönlisäyksen tulotasolla lisääntyneiden verotulojen arvioidaan kattavan palveluiden järjestämisen ja palvelurakentamisen kustannukset 50 vuoden aikavälillä. Kustannukset kertyvät tuloihin nähden etupainotteisesti, mutta pitkällä aikavälillä alueen rakentumisen aikataulussa.

Vuorovaikutus kaavan valmisteluaikana

Kaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä 30.9.–31.10.2024.

Kaavaluonnoksesta saatiin yhteensä 17 kpl viranomaisten ja asiantuntijaviranomaisten kannanottoja ja seurojen, yhdistysten ja yritysten mielipiteitä 10 kpl.

Viranomaisten kannanotot kaavaluonnoksesta kohdistuivat muun muassa raideliikenteeseen perustuvaan yhdyskuntarakenteeseen ja palveluihin, luonnon- ja kulttuuriympäristöjen suojeluarvoihin, vesihuoltoon, voimalinjoihin ja sähköverkkoon. Kantaa otettiin myös vaikutusarviointiin ja selvitysaineistoon.

Kannanotoissa esitetyt asiat on otettu huomioon kaavoitustyössä siten, että kaavamääräyksiä on täydennetty mm. keskusta-alueen ja kaupan, vesihuollon, maa-aineksen käsittelyn ja ajoitusmääräyksien osalta. Raidelinjausta on hieman muutettu, samoin rakentamisen alueita on tarkasteltu uudestaan ja vähennetty mm. Knutersintien varren rakentamisen ruutuja ja poistettu lähikeskusta sekä tarkistettu voimalinjoja koskevaa merkintää. Vaikutusarviointeja on päivitetty ja täydennetty mm. ilmastovaikutusten, kaupan palveluverkkoselvityksen sekä kunnallisteknisen selvityksen osalta. Myös kaavaselostusta on täydennetty.

Kaavaluonnoksesta saatiin 45 kpl yksityishenkilöiden mielipidettä. Mielipiteissä korostuivat etenkin asukkaiden täydennysrakentamismahdollisuudet ja Östersundomin asemakaavoitusohjelma sekä täydennysrakentamiseen vaikuttavat vesihuoltoasiat.

Mielipiteet on otettu huomioon kaavoitustyössä mm. siten, että rakentamisen alueita on tarkistettu useassa kohdassa ja vastattu täydennysrakentamisen tarpeisiin, raiteen linjausta ja tieyhteystarpeen sijaintia on hieman muutettu ja tehty muutoksia myös liitekarttoihin. Liitteenä olevassa vuorovaikutusraportissa 2 esitetään tarkemmin kaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana saadut viranomaisten kannanotot ja osallisten mielipiteet sekä vastineet ja kaava-aineistoon tehdyt muutokset.

Aloitusvaiheen ja suunnitteluperiaatevaiheen aikana saadut kannanotot ja mielipiteet on otettu huomioon kaavan tavoitteiden mukaisesti kaavaluonnosta laadittaessa. Aiemmassa vuorovaikutusraportissa 1 on kuvattu tarkemmin aloitusvaiheen vuorovaikutusta.

Yhteistyö viranomaisten ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa

Kaavan valmistelun yhteydessä on tehty yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan eri tahojen ja kaupunginkanslian lisäksi viranomaisten ja sidosryhmien kanssa. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat olleet ELY-keskus (Lupa- ja valvontavirasto sekä Elinvoimakeskus), Uudenmaan liitto, Helen Oy, Vantaan, Sipoon ja Espoon kunnat, HSL, Väylävirasto ja Helsingin kaupungin museo.

MRL:n mukainen viranomaisneuvottelu järjestettiin 15.2.2021. Lisäksi viranomaisten ja sidosryhmien kanssa on järjestetty epävirallisia työkokouksia ja työpajoja suunnittelun eri vaiheissa vuonna 2022 skenaarioihin liittyen ja vuonna 2023 suunnitteluperiaateluonnokseen ja vaikutusarviointeihin liittyen. Yhteistyö työkokouksineen ja työpajoineen on jatkunut kaavaluonnos- ja kaavaehdotusvaiheissa.

Kaavatyötä aloittaessa on myös tavattu asukasyhdistysten edustajia sekä tiedotettu heidän kauttaan ajankohtaisista kaavoitukseen liittyvistä asioista ja etenemisestä. Östersundomin kaavoituksen etenemisestä on tiedotettu suoraan myös uutiskirjeellä sen tilanneita tahoja.

Aloitusvaiheessa toteutettiin kysely asukkaille alueen kehittämistavoitteisiin liittyen sekä valmisteluvaiheessa kysely maankäyttöskenaarioihin liittyen.

Asukkaille suunnattuja tilaisuuksia on pidetty osayleiskaavan aloitus- ja valmisteluvaiheessa seuraavasti:

Verkkotilaisuudet 2.12.2021, 9.2.2022 ja 23.5.2022
Asukasilta Sakarinmäen koululla 10.11.2022
Asukasilta Sakarinmäen koululla 13.9.2023
Asukasilta Sakarinmäen koululla 7.10.2024

Tarkemmat perustelut

Tarkemmat kaavaratkaisun perustelu ilmenevät liitteenä olevasta osayleiskaavaselostuksesta.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan kaupunkiympäristölautakunta päättää yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä muun maankäytön ohjaamisesta.